Mitä valmistumisen jälkeen?
Hienoa, että olet ottanut ensimmäiset askeleesi kohti oikeustieteellistä sekä juristin uraa, kun olet päätynyt Judica-valmennuksen sivuille. Itse aloitin opintoni Itä-Suomen yliopistossa 2014 vuoden syksyllä, jolloin Judica otti vasta ensimmäisiä askeleitaan ainejärjestönä. Koska aloitin opinnot vähän vanhemmalla iällä, noudatin opintosuunnitelmasta hieman poikkeavaa systeemiä opintojeni suhteen, joka mahdollisti valmistumisen tavoiteaikaa nopeammassa tahdissa. Opinnoista ja opiskelijaelämästä jäi nopeammasta opiskelutahdista huolimatta kuitenkin poikkeuksellisen mukavat muistot, joita en vaihtaisi mihinkään. Myös valmistumisen jälkeen olen vieraillut mahdollisuuksien mukaan Judican tapahtumissa.
Opintojeni aikana keskityin opintopisteiden saavuttamiseen ja Judican vapaa-ajan aktiviteetteihin (varsinkin sitseihin). En nähnyt välttämättömäksi hankkia työkokemusta oman alan töistä ensimmäisinä opintovuosina ja ensimmäisen oman alan työsopimuksen solminkin vasta maisterivaiheen loppupuolella. Tammikuussa 2018 muutinkin turvallisesta Joensuun keskustan asunnostani Varkauteen ja aloitin työt avustavana lakimiehenä pienessä lakitoimistossa. Muutto tuntemattomaan Varkauteen ja ensimmäisten omien toimeksiantojen hoitaminen loivat ajatuksen, että mihinköhän sitä on ryhdyttykään. Hyppääminen valmiin juristin töihin ilman minkäänlaista työkokemusta ei kieltämättä sujunut ilman unettomia öitä. Useamman kerran kerkesin jo päässäni antaa periksi, mutta aina jokin sai mielen muuttumaan.
Lopulta Varkaudessa vierähti yhdeksän kuukautta. Yliopisto-opinnot antavat pohjan juristin töille, mutta rehellisesti sanoen opin tuon yhdeksän kuukauden aikana enemmän kuin kolmen vuoden yliopisto-opintojeni aikana. Vastuuta sain heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen kun viiden asiakkaan toimeksiannot siirrettiin minun vastuulle. Käytännössä yhdeksän kuukauden työjaksoni Varkaudessa kattoi kaiken muun lakitoimiston juristin työn paitsi oikeudenkäynneissä prosessaamisen. Tämä tarkoitti päivittäisessä työssäni, että hoidin omat asiakastapaamiset, laadin haastehakemukset ja valitukset eri oikeusasteisiin sekä avustin asiakkaitani ulkoprosessuaalisissa kokouksissa kuten lastenvalvojan ja pesänjakajan tapaamisissa.
Heti ensimmäisistä päivistä asti Varkaudessa minusta kuitenkin tuntui, että jotain tärkeää työnkuvastani puuttui. Vaikka kirjelmien toimittaminen oikeuteen toi oman haasteensa kokemattomalle juristille, halusin jo päästä myös istumaan omia toimeksiantojani. Kyseinen päämäärä sai minut 2018 keväällä valmistuttuani hakemaan julkisen oikeusavustajan töitä Etelä-Suomesta. Muutama valmistunut ystäväni oli jo siirtynyt oikeusavun palvelukseen ja tätä kautta olin kuullut positiivisia asioita oikeusavun työilmapiiristä. Useiden hakemusten ja muutamien haastattelujen jälkeen lopulta sain puolen vuoden määräaikaisen nimityksen oikeusavustajan virkasuhteeseen Espoon toimipaikkaan.
Muuttaminen Espooseen, josta alun perin saavuin Joensuuhun sekä lakitoimiston työtehtäviä vastaavien työtehtävien hoitaminen mahdollistivat sen, että muutos ei aiheuttanut samanlaista reaktiota kuin yhdeksän kuukautta aikaisemmin Varkaudessa. Vaikka avustaminen ensimmäistä kertaa oikeudessa olikin ikimuistoista, siitäkin on jo alkanut tulla viimeisten kuukausien aikana enemmän rutiinia.
Entinen työtoverini totesi minulle aikoinaan, että ”nuoren juristin työsuhteen alku on kuin tönäisisi lapsen uima-altaan reunalta veteen ja katsoisi, että kelluuko se”. Vertaus kuulostaa rajulta, mutta vuosi sitten se tuntui hyvin osuvalta. Lopulta kuitenkin yleensä aherrus palkitaan ja niin se käy myös valintakoelukemisten kuin työelämään sopeutumisen kanssa. Joten jos lukeminen valintakokeisiin tuntuu välillä rankalta, niin lupaan, että edessänne on huikeat opiskelu- ja työvuodet jonka kaltaisista vain harva pääsee nauttimaan. Oikeustieteen maisterina sinulla on vain taivas rajana!
Terveisin
Toni Eronen
