Lukutekniikkavinkkejä oikikseen pyrkiville

Moi! Olen Essi, ensimmäisen vuoden opiskelija. Tarkoituksenani on antaa viime hetken vinkkejä opiskelutekniikkaan oman hakukokemuksen perusteella. Huomionarvoista on, että olemme jokainen yksilöitä ja opimme eri tavalla, joten sinun opiskelutekniikkasi voi olla erilainen kuin minun. Luku- ja vastaustekniikkaoppaastamme löydät lisää yleisiä vinkkejä.

Opiskelutekniikoista puhuttaessa nousee esiin syväoppiminen ja pintaoppiminen. Syväoppiminen tarkoittaa, että asia oikeasti opitaan ja muistetaan pitkän ajan kuluttua. Pintaoppiminen on taas ”hauki on kala” -tyyppistä oppimista. Kaikista ideaalein tilanne oppimisen kannalta on, kun saavutetaan oppimisen syvätaso.

Miten opiskelu kannattaisi sitten jaksottaa? Syväoppimisen kannalta olisi suositeltavaa jakaa lukeminen 1) alkusilmäilyyn ja tutustumiseen, 2) asian opiskeluun ja 3) kertaamiseen. Viime vuonna kirjoja oli kolme ja käytin alkusilmäilyyn ja tutustumiseen noin kolme päivää. Luin yhden kirjan päivässä, enkä liikaa jäänyt takertumaan sellaisiin asioihin, joita en vielä ymmärtänyt. Ensimmäisestä lukukerrasta sain hyvän yleiskuvan kirjojen sisällöstä, jonka päälle oli hyvä alkaa kerryttää tietoa.

Toisessa lukuvaiheessa hidastin lukutahtia roimasti. Lukutahtini saattoi olla päivässä vain noin kolmekymmentä sivua. Tavoitteenani oli opiskella kahdeksan tuntia päivässä, josta noin 6-7 tuntia käytin itse asian opiskeluun ja loput kertaamisen. Tunnin aikana saatoin edetä vain viitisen sivua. Jokaisen päivän lopussa kertasin kaikki sen päivän aikana lukemani asiat. Kertaamiseen sain lopulta kulumaan yllättävän paljon aikaa. Se kuitenkin kannatti, sillä sain testattua mitä olin oppinut hyvin ja mihin asioihin piti vielä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä toisessa vaiheessa asetin itselleni aika- ja sivumäärätavoitteet. Nämä molemman tavoitteet tuli saavuttaa päivän aikana. Jos olin lukenut päivän alueen aikaisemmin kuin tavoiteajassa, käytin lopun ajan esim. tehtävien tai muistiinpanojen tekemiseen. Jos en kerennyt lukea kaikkea kahdeksassa tunnissa, opiskelin niin kauan, että saavutin sivumäärätavoitteen. Jos lukusuunnitelma pettää paljon tavoitteiden osalta, kannattaa harkita suunnitelman muokkaamista realistisemmaksi.

Minulla oli ideana, että toisen lukukerran jälkeen osaisin asiat hyvin, koska olin panostanut asioiden mieleen painamiseen hitaalla lukutahdilla. Tosiasiassa olin oppinut asioita hyvin, mutten vielä todellakaan riittävällä tarkkuudella. Tämän jälkeen kiristin lukutahtia hieman, koska asiat olivat jo hyvin mielessä. Tässä vaiheessa olin oppinut tärkeimmät asiat, joiden päälle kolmannella lukukerralla aloin kasaamaan pikkutarkkaa tietoa. Kolmas lukukerta oli todellakin vielä asian oppimista.

Kolmannen lukukerran jälkeen asiat olivat oikeasti hyvin muistissa. Lukunopeus nopeutui huomattavasti loppua kohden, kun jo ennen lukemista muisti, mistä jossain kappaleessa oli kyse. Tuli useammin sellainen fiilis, että juurihan minä luin tämän edellisellä lukukerralla. Valintakoetta lähestyttäessä lukeminen muuttui yhä enemmän kertausluontoiseksi ja yritin vain pitää kerryttämäni tiedon muistissani.

Neljä päivää ennen valintakoetta aloitin tehokertaamisen ja kertasin yhden kirjan per päivä. Tässä vaiheessa käytin apuna kirjojen sisällysluetteloa. Viimeisenä päivänä ennen valintakoetta tein kevyttä kertaamista. Pyrin välttämään kauhean viime hetken paniikin, enkä enää lukenut kirjoja systemaattisesti. Yritin rentoutua illalla ja katsoinkin isäni kanssa Suomi-USA jääkiekkopelin välttääkseni viimehetken panikoinnin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Montako kertaa kirjat sitten pitäisi lukea? Mitään oikeaa vastausta ei tähän kysymykseen ole. Toiselle sopii se, että lukee kirjat monta kertaa alusta loppuun nopeasti ja toiset oppivat paremmin lukemalla hitaammin. Minulle sopi paremmin hitaasti lukeminen, koska halusin oikeasti ymmärtää asiat ennen kuin siirryin eteenpäin. Kysymyksen tärkeyttä kuvastaa myös ehkä se, etten enää itse muista montako kertaa viime vuonna kerkesin lukemaan kirjat. Sen muistan, että lopulta kerkesin lukemaan kirjat yllättävän monta kertaa, koska luettavaa kirjoissa ei lopulta ollut paljon.

Miten sitten painoin asiat mieleeni lukuaikana? Aloitin kirjojen yliviivauksen toisella lukukerralla. Yliviivaus sopi minulle hyvin, koska olen huomannut, että minulla on kuvamuisti. Käytin yhteensä kolmea väriä ja jokaisella värillä oli merkitys. Käytin esim. pinkkiä yleisiin asioihin, oranssia lakeihin ja keltaista poikkeuksiin. Värit voi koodata miten itsestä tuntuu parhaalta. Muistiinpanoja ei millään kerkeä tekemään kaikesta, joten päätin, että teen muistiinpanot vain vaikeimmista asioista. Viime vuonna yhdessä kirjassa oli mm. paljon historiaa, joten tein huoneeni seinälle jättimäisen aikajanan. Myös erilaiset mind mapit ja taulukot ovat helppoja muistiinpanotapoja. Käsitteistä voi tehdä käsitekortteja, joihin toiselle puolelle kirjoittaa käsitteen ja toiselle puolella selityksen. Toteutin tämän itse sähköisessä muodossa PowerPontin avulla. Erilaisista listoista ja luetteloista kannattaa yrittää kehitellä muistisääntöjä. Testasin omaa osaamistani ja tiedon omaksumista tekemällä tehtäviä. Tarkistamisvaiheessa opin vielä paljon asioita, joita en vielä tekemishetkellä muistanut.

Lopuksi haluan vielä nostaa esiin kysymyksen, kannattaako kirjoja lukea vuorotellen vai yksi kirja kerrallaan. Itse koen, että vuorotellen lukeminen kannattaa, koska sillä tavalla jokainen kirja pysyy jollain tavalla muistissa koko ajan. Jos lukee yhden kirjan ensin kokonaan, sitten seuraavan ja vielä mahdollisesti kolmannen, on vaarana, että muistaa hyvin vain sen kirjan, jota on juuri lukemassa. Tämän takia itse opiskelin kirjoja vuorotellen ja se tuntui myös mielekkäältä, koska aiheet vaihtelivat. Päivän aikana opiskelin yhtä kirjaa ja vaihdoin toiseen seuraavana päivänä. Tiedän myös hakijoita, jotka ovat lukeneet kaikkia kirjoja yhden päivän aikana ja tämä malli on toiminut heillä hyvin. Halusin kuitenkin itse perehtyä enemmän yhteen aiheeseen kerrallaan, koska ajattelin, että saisin hajanaisen kuvan, jos lukisin kaikkea vähän saman päivän aikana.

Nyt on vielä hetki aikaa miettiä omaa opiskelutekniikkaa ja ajankäytön suunnittelua ennen valintakoekirjojen ilmestymistä. Kannattaa käyttää jäljellä oleva aika hyödyksi niin sitten kirjojen ilmestyttyä ei tarvii uhraa aikaa tällaiselle. Haastankin sut miettimään vielä, mikä on sulle paras ja tehokkain tapa oppia asioita lyhyehkössä ajassa. Muista, että voit kysyä mitä tahansa opiskelu-, luku- tai vastaustekniikkaan liittyvää asiaa Moodlen keskustelupalstalta tai vaikka omalta tutorilta. Muista myös rentoutua ja levähtää ennen kevään suurta rutistusta.

Essi