Välitsempit!

Tällä hetkellä on kulunut noin 1,5 viikkoa siitä, kun oikeustieteellisen valintakokeen ennakkokirjallisuus ilmestyi. Valintakoekirjallisuus kokonaisuudessaan on erilaisempi kuin aikaisempina vuosina ja sangen mielenkiintoinen kokonaisuus. Kirjallisuus koostuu tänä vuonna kolmesta artikkelista ja kahdesta pidemmästä, aikaisempien vuosien mukaisista kirjoista.

Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun on tuttu aikaisemmilta vuosilta, sillä kirja on ollut aikaisemminkin valintakoekirjana. Kirja nimensä mukaisesti johdattelee erityisesti historiallisesta näkökulmasta lukijan oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun hyvin perustavanlaatuisten käsitteiden ja lähtökohtien kautta. Johdatus prosessioikeuteen -kirja puolestaan käy läpi siviili- ja rikosprosessioikeuden peruslähtökohdat menettelyllisen prosessin näkökulmasta. Artikkelit ovat tänä vuonna korvanneet aikaisempina vuosina esiintyneen yhden kirjan. Artikkeleiden teemat vaihtelevat ja yleisestikin voidaan todeta, että sisäistettävä kirjallisuus on laaja. Tämä osakseen voi olla hyvä puoli, sillä silloin asiat lohkoutuvat tiettyihin omiin lohkoihinsa. Opiskelun edetessä voi myös huomata yhteyksiä kirjojen välillä, jotka syventävät entisestään muistijälkeä ja oppimista. Oikeustieteellisessä opetuksessa hyödynnetään artikkeleja usein, sillä niiden avulla opetuksen sisältöä on helppo laajentaa uuteen näkökulmaan ja syventää oppimista. Tämä on huomionarvoinen seikka ajateltaessa valintakoekirjallisuutta kokonaisuutena ja mahdollisten soveltavien tehtävien kannalta.

Nyt, kun kirjoja on ehtinyt tovin lukea, voi tulla helposti pelkoajatuksia. Osaanko minä mitään, tulenko osaamaan asiat riittävän hyvin? On normaalia, että kaikkea ei osaa heti alkuun ja tällöin on hyvä olla ymmärtäväinen itseä kohtaan. Sisäistettävää tietoa on paljon ja oppiminen tapahtuu prosessissa, ajan kanssa. Tämä on tärkeää muistaa raskaan luku-urakan aikana, kun stressi ja paineet meinaavat ottaa vallan. Käytä aikasi ja energiasi tehokkaasti siihen, mihin voit vaikuttaa eli opiskeluun. Keskity tekemään töitä itsesi eteen, vaikka joinakin päivinä tulisikin motivaatiokuoppia. On tärkeää muistaa huomioida pienetkin onnistumiset ja osaaminen, sillä ne luovat motivaatiota ja uskoa asian syvällisempään oppimiseen. Kuten edellä todettiin, oppiminen on prosessi ja siitä tulee paljon mielekkäämpi, kun oppimistavoitteet pilkkoo pienempiin, konkreettisiin osiin. Ei siis kannata haukata kerralla liian isoa palaa, vaan pienien tavoitteiden ja toimien kautta rakentuu hyvä ja kestävä pohja kokonaisuuden oppimiselle.

Raskaan lukemisen ohella tulee muistaa viettää palauttavaa vapaa-aikaa, jotka tukevat oppimistasi. On ok pitää kokonaisia vapaapäiviä ja ohjata ajatuksensa muualle kuin valintakoeasioihin. Lisäksi riittävät tauot lukemisen ohella edesauttavat tehokasta opiskelua. Haluan korostaa myös joustavuutta ja armollisuutta niin itseä kuin myös lukuprosessia kohtaan. Lukuprosessin aikana voi tapahtua lähes mitä vain. Esimerkiksi on mahdollista tulla kipeäksi. Kaikesta huolimatta tulee keskittyä lukuprosessiin tehden parhaansa ja antaa tarpeen vaatiessa itselle lepoaikaa. Sisäänpääsy ei siis vaadi joka päivä kellon ympäri lukemista.

Lopuksi haluamme rohkaista luottamaan prosessiin. Oppimista tapahtuu luku-urakan viimeiseen päivään saakka. Luota siis omaan tekemiseesi, äläkä vertaa itseäsi muihin.

Isosti tsemppiä luku-urakkaan ja muistakaa nauttia upeista kevätkeleistä,

toivottaa Judica-valmennuksen valmennuskurssivastaavat Kia Laitinen ja Sara Rehnbäck sekä koko Judica-valmennuksen porukka!

Viime hetken tsempit luku-urakan alkamiseen

Moni on kuumeisesti odottanut kirjojen julkaisua, ja tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä valintakoekirjojen julkaisuun onkin vain kolme päivää aikaa. Kirjojen julkaisua edeltävään aikaan on voinut mahtua kaikenlaista: aineistotehtäviin vastaamisen harjoittelua, aiempien vuosien kysymysten ja kirjojen selailua, oman opiskelutekniikan ja lukusuunnitelman hiomista tai ihan vain rentoutumista. Erilaisia tapoja valmistautua luku-urakkaan ennakolta on varmasti yhtä monta kuin on hakijoita – ja silti jokaisella on mahdollisuus saada unelmiensa opiskelupaikka: paikka oikeustieteellisessä.

Ei siis kannata murehtia ja verrata itseään siihen, mitä mahdollisesti muut hakijat lähipiirissä tai netissä kertovat tehneensä. Ratkaisevat teot opiskelupaikan suhteen tehdään kirjojen julkaisun jälkeen, sillä valintakoe perustuu vain ja ainoastaan valintakoekirjoihin sekä kokeessa jaettavaan aineistoon. Tietysti etukäteisestä tiedosta voi saada lukuajan alussa etumatkaa muihin, mutta loppua kohden osaaminen tasoittuu. Ja toisaalta, jos mieleen eksyy ajatus: ”Olisiko sittenkin pitänyt harjoitella aineistotehtäviä?”, voi itseään lohduttaa, sillä aineistotehtäviä voi halutessaan harjoitella vielä lukuajan aikanakin.

Nyt muutama päivä ennen kirjojen julkaisua on hyvä vetää syvään henkeä ja pyrkiä rentoutumaan sekä viemään ajatuksia muualle. Toisaalta välillä ajatukset saattavat ajautua tulevaan koitokseen, jolloin motivaatiota voi pitää yllä ajattelemalla, miltä bolognanpunaiset haalarit tuntuisivat päällä, miten monipuolisia mahdollisuuksia ja uuden oppimista aika oikiksessa voikaan sisältää tai, mitä kaikkea tulevaisuuden työmahdollisuuksia oikiksen aikana ja sen jälkeen on. Kirjoja ja valintakoetta ehtii murehtia tarpeeksi lukuajan aikana.

Mutta sitten, kun kirjat vihdoin ilmestyvät näytölle tai tipahtavat postiluukusta, on syytä opiskella sinnikkäästi, sillä kenties jo ensi syksynä astelet yliopiston ovista sisään oikeustieteen ylioppilaana. Lukuaikana ei tule kuitenkaan unohtaa oman hyvinvoinnin merkitystä, sillä väsyneenä tieto ei välttämättä jää päähän. Luku-urakkaa voi haitata tietynlainen ylikunto ja uupumus, mikäli unohtaa levon, ravinnon ja taukojen merkityksen. Muistathan siis olla itsellesi armollinen myös lukuaikana, mutta pitää myös mielessä, että kyse on vain muutamista viikoista. Kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti niin harjoitustehtävistä ja tiivistelmistä kuin myös harjoituspääsykokeesta ja tuutoroinnista. Näiden viikkojen aikana voit mullistaa elämäsi opiskelupaikalla ja jokaisella hakijalla on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua. Ei siis kannata heittää hanskoja tiskiin, vaikka lukuaikana tulisi haasteita – todennäköisesti sinulle haastavat asiat ovat haastavia myös muille.

Näiden sanojen myötä me, Judica-valmennuksen valmennuskurssivastaavat Sara ja Kia, haluamme toivottaa teille tsemppiä tulevaan urakkaan. Me ja koko toimikunta olemme teidän tukenanne koko lukuajan aina valintakokeeseen saakka <3

Ps. Mikäli sinulta puuttuu vielä valmennuskurssi, on kurssillamme paikkoja! Oman materiaalipakettisi voit ostaa osoitteesta: judica.fi/valmennus/kauppa

Sara Rehnbäck, valmennuskurssivastaava, 1. vuoden oikeustieteen ylioppilas

Kia Laitinen, valmennuskurssivastaava, oikeusnotaari, 4. vuosikurssi

Sähköinen valintakoe

Viime vuonna 2022 oikeustieteellisen alan valintakoe järjestettiin ensimmäistä kertaa täysin digitaalisena kokeena. Tässä postauksessa nostan esiin muutamia omaan kokemukseen perustuvia pohdintoja digitaalisesta pääsykokeesta, jotka kannattaa huomioida valmistautuessa pääsykokeeseen.

Ennakollinen valmistautuminen on kaiken a ja o valmistautuessasi digitaaliseen pääsykokeeseen. Ennen pääsykoetta on syytä tutustua hyvissä ajoin pääsykokeeseen liittyviin ohjeisiin huolellisesti, jotta koetilanne sujuisi mutkattomammin. Ohjeet digitaalisesta pääsykokeesta ilmestyvät kevään aikana lähempänä pääsykoetta osoitteiseen oikeustieteet.fi. Lisäksi unifi.fi voi tarjota lisätietoa pääsykokeisiin liittyen.

Digitaaliseen pääsykokeeseen liittyy omaan tietokoneeseen liittyen laitteistovaatimuksia, jotka kannattaa tarkistaa mahdollisimman pian kuntoon, kun ohjeistus kevään 2023 kokeeseen ilmestyy yllä mainituille nettisivuille. Laitteistovaatimusten tarkastaminen on erittäin tärkeää, jotta tietokoneesi järjestelmä on yhteensopiva pääsykoejärjestelmän kanssa ja pääset suorittamaan koetta. Koetta ei voinut viime vuonna suorittaa esimerkiksi puhelimella eikä tabletilla. Lisäksi suositeltiin, ettei koetta suoritettaisi Chromebook-tietokoneella. Havaitsin itse koetilanteessa hieman haasteita juurikin laitteistovaatimusten osalta, joten vähentääksesi koetilanteen stressiä, kannattaa tämä asia hoitaa kuntoon mahdollisimman pian ohjeiden ilmestymisestä! Mikäli teknisiä ongelmia ilmaantui kokeessa, oli paikalla kummin it-tuki auttamassa ongelmissa, joten täysin yksin asioiden kanssa ei tarvinnut jäädä! Näin voisi olettaa myös tänä vuonna olevan asian laidan.

Tietokone kannattaa ladata täyteen ja varmistaa, ettei koneeseen tule päivityksiä juuri pääsykoepäivänä. Siksi kannattaa hoitaa tarpeen vaatiessa mahdolliset päivitykset hyvissä ajoin alta pois, sekä mieluusti poistaa tietokoneen yläpalkista tallentamiesi sivustojen sivulinkit. Suosittelen henkilökohtaisesti ottamaan varakoneen mukaan, mikäli se vain on mahdollista, jos jostain syystä ensisijainen tietokoneesi ei toimikaan. Tämä takasi itselle ainakin mielenrauhaa siltä varalta, jos ensimmäinen koneeni ei olisikaan toiminut. Tällöin pääsykokeen suorittaminen ei roikkunut pelkästään yhden koneen varassa, jos olisi tullutkin yllättävä tilanne. Huolellinen valmistautuminen ennaltaehkäisee haavereita!

Lisäksi kannattaa hyödyntää henkilökohtaisia preferenssejä kokeen suorittamisessa tietokoneella. Jos esimerkiksi pidät hiiren taikka irtonäppäimistön käyttämisestä, niin suosittelen tekemään niin, mikäli tämän vuoden ohjeet sen sallivat. Viime vuonna sallittiin langallisten hiirien ja näppäimistöjen käyttäminen.

Varsinaisen kokeen osalta kannattaa lukea tarkasti jokainen tehtävänanto ja toimia niiden mukaan. Erityisesti tietokoneella voi helposti tulla pidempien tekstien kirjoittamisessa kirjoitusvirheitä, joten tekstien tarkastaminen lopuksi on erittäin suositeltavaa. Lisäksi monivalinnoissa kannattaa olla hyvin tarkkana, että klikkaa varmasti oikeaa vaihtoehtoa, ettei vahingossa klikkaus mene väärään kohtaan. Lisäksi kannattaa huomioida, että pääsykoejärjestelmä tallentaa vastauksesi. Viime vuonna vastaukset tallentuivat pienellä viiveellä kirjoittamisen jälkeen, joten kannattaa ehdottomasti jokaisen valmiin vastauksen jälkeen painaa ”Tallenna vastaus -painiketta”, mikäli sellainen kokeesta tänä vuonna löytyy. Tarkempaa tietoa tästä löydät oikeustieteellisen alan uutisesta viime vuodelta, mikäli haluat tarkastella viime vuoden järjestelmän toimintaa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että ne eivät välttämättä tänä vuonna päde, vaan aina tulee lukea ajankohtaiset ohjeistukset.

Näiden muutamien vinkkien myötä haluan toivottaa oikein menestyksekästä valintakoekevättä!

Saran kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Huolellinen toiminta pääsykokeessa minimoi virheitä, kuten esimerkiksi virheiden minimointi monivalinnoissa merkintöjen tekemisessä.
Hyödynnä tarpeen vaatiessa suttupaperia kokeessa esimerkiksi tekemällä mind mappeja esseen aiheesta.
Muista rauhallisuus! Ennen kokeen alkamista voi joutua odottamaan pitkänkin ajan, joten on tärkeää pysyä rauhallisena ja suunnata ajatukset mukaviin asioihin.
Sara Rehnbäck, valmennuskurssivastaava, 1.vuoden oikeustieteen ylioppilas

Valmennuskurssi henkisenä tukena

Korkeakoulun pääsykoe on yksi ihmisen elämän tärkeimmistä suoritteista. Opiskelupaikan merkitystä joskus toppuutellaan, mutta tosiasia on se, että useimpien työura vähintään painottuu huomattavasti suoritetun tutkinnon perusteella – ja sillä on kiistatta väliä, mihin käyttää suurimman osan elämästään. Vaikka todistusvalintauudistus on muuttanut yliopistoon hakemista, oikeustieteellisen uusista opiskelijoista yli puolet valitaan yhä valintakokeen perusteella. On siten luonnollista, että pääsykokeeseen valmistautumiseen liittyy voimakkaitakin tunteita ja ajatuksia – se on osoitus välittämisestä.

Henkinen jaksaminen on teema, joka saa säännönmukaisesti huomiota valmistautumisesta keskusteltaessa. On aivan johdannaisinta, että pitää itsestään huolta lukuaikana – niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pääsykoekirjojen julkaisusta valintakoepäivään on tätä nykyä hieman yli kuukauden aikaikkuna, jona oppimisen on tapahduttava. Valmistautumiseen käytettävissä oleva aika on suhteellisen lyhyt, mikä on omiaan lisäämään stressiä: hakija on kovan paineen alla koko lukuajan. Kohtuullinen stressitaso on hyvästä, sillä se herkistää ihmistä mahdollistaen paremman suorituksen. Se ei saisi kuitenkaan yltyä hallitsemattomaksi, koska silloin uni ja opiskelun laatu alkavat kärsiä. Ajatuksen tulisi pysyä substanssissa, eikä sisäänpääsymahdollisuuksista murehtimisessa. Siinä valmennuskurssista on hyötyä. Valmennuskurssin paras anti on siinä, että se mahdollistaa opitun testaamisen harjoitustehtävien ja -kokeiden avulla. On toki muitakin tapoja tarkistaa, kuinka hyvin on pääsykoekirjallisuuden asiat omaksunut, mutta ne ovat epäluotettavampia ja turhan työläitä. Toisen laatimien ja pisteyttämien tehtävien avulla jäljellä olevan lukuajan saa kohdistettua osa-alueisiin, jotka eivät ole niin hyvin hallussa. Lisäksi tehtävien tekeminen vahvistaa muistijälkeä. Oppimisen kannalta on parasta, mikäli tietoa käsittelee aktiivisesti eri tavoilla, ei ainoastaan passiivisesti lukemalla.

Toiseksi valmennuskurssi tarjoaa mielenrauhaa. Kirjoittajalla on tästä omakohtaista kokemusta pääsykoekeväältään. Kirjojen julkaisusta oli kulunut noin kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikko oli sujunut hyvin: energiaa riitti ja tieto tuntui jäävän päähän. Toisen viikon aikana kehitys muuttui alavireiseksi. Muistin asiat joko väärin tai epätäydellisesti, mikä näin retrospektiivisesti tarkasteltuna oli täysin normaalia, olihan aikaa vielä jäljellä. Olin kuitenkin kuvaannollisessa myrskyn silmässä, enkä osannut suhteuttaa tilannetta. Turhautumiseni vaikutti opiskeluintooni, ja aika tuntui valuvan sormien välistä. Hetken aikaa olin vähällä lyödä hanskat tiskiin, mutta tein kuitenkin valmennuskurssin välikokeen hampaita kiristellen. Parin päivän jälkeen hieraisin silmiäni nähdessäni kokeen tulokset. Olin saanut pisteitä reilusti yli kurssilaisten keskiarvon. Tieto muutti opiskeluni jälleen nousujohteiseksi, ja loppu onkin historiaa.

Tämän anekdootin ja koko kirjoituksen tarkoitus on rohkaista hakijoita osallistumaan valmennuskurssille, joka on pieni hinta sisäänpääsymahdollisuuksien parantamisesta. On hyvä muistaa, että leijonanosa päässeistä on osallistunut hakukeväänä valmennuskurssille. Miksi antaisi kanssahakijoille ylimääräistä lisäetua? Valmennuskurssi on yksi sisäänpääsyn muodostavista tekijöistä, jota ei kannata sivuuttaa.

Ernon kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Ajoita päivän intensiivisin pänttäyssessio aamulle. Virkeä ja tyhjä mieli oppii parhaiten.
Mieleen palauttaminen on tehokkain tapa tallettaa tietoa muistiin. Oppiminen edellyttää tiedon aktiivista prosessointia
Vältä älylaitteiden käyttöä tauoilla. Opiskelu kuormittaa jo valmiiksi aivoja, jolloin tauoilla on paras antaa niiden levätä.
Erno Onkeli, 1.vuoden oikeustieteen ylioppilas

Polkuni oikikseen

Jo yläasteen yhteiskuntaopin tunneilta saakka tiesin, että oikis on se paikka, mihin tulevaisuudessa haluan opiskelemaan. Olen aina ollut sellainen keskiverto oppilas, mutta erityisen älykkyyden tai lahjakkuuden sijaan palo unelmien opiskelupaikan saavuttamisesta avasi minulle lopulta ovet oikikseen. Kun valmistuin lukiosta, ei todistusvalinta ollut vielä käytössä, joten tiesin jo silloin, että ainoa mahdollisuuteni päästä haluamaani opiskelupaikkaan on pääsykokeella.

Lukiosta valmistumisen jälkeen päätin tietoisesti pitää välivuoden, matkustella ja muuttaa ensimmäiseen omaan kotiini. Näin ollen kävinkin vain katsomassa kokeen ja itse koetilanteen, jotta seuraavana vuonna tietäisin tarkemmin, mitä on luvassa. Hain ensimmäisen kerran opiskelemaan pääsykokeella vuonna 2019. Nyt jälkikäteen ajatellen ei ollut varsinainen ihme, että en päässyt ensiyrittämällä sisään, sillä pääsykoemateriaali oli jotain sellaista, mitä en ollut koskaan aikaisemmin opiskellut tai edes lukenut. Ensimmäinen hakukevät meni lopulta siihen, että opettelin peruskäsitteet ja ymmärtämään lakitekstin rakennetta. Vaikka en päässyt sisään ensimmäisellä hakukerralla, ymmärsin tilanteen, sillä tiesin, miten vaikeaa oikikseen pääsy on, ja päätin seuraavana vuonna yrittää entistä kovemmin. Vuonna 2020 pääsykoe muuttui koronan vuoksi sähköiseksi, joka sisälsi kaksi vaihetta. Vaikka valmistautumiseni oli aikaisempaa vuotta parempaa, se ei siltikään riittänyt. En kuitenkaan halunnut luovuttaa, sillä ala oli ainoa, mikä minua aidosti kiinnosti.

Vuonna 2021 päätin, että tänä vuonna teen kaiken toisin kuin aiempina vuosina. Aiempien vuosien tuoma kokemus kuitenkin auttoi minua valtavasti. Vaikka pääsykoemateriaali vaihtuu vuosittain, kirjojen rakenne pysyy samana. Termit olivat siis tulleet tutuiksi, ja ymmärrykseni oli kehittynyt pienistä ulkomuistista opetelluista yksityiskohdista laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Olin ottanut kuukauden vapaata töistä, minkä ansiosta pyrin lukemaan noin kahdeksan tuntia päivässä. Aiemmista vuosista viisastuneena tiesin jo etukäteen, että tarkka lukusuunnitelma ja aikataulutus eivät sovi minulle. Aikaisemmin olin kellottanut lukemistani ja pyrkinyt noudattamaan tarkkaa lukusuunnitelmaa, jonka liian tiukka aikataulu johti lopulta siihen, että luin niin väsyneenä, etten lopulta edes muistanut lukemaani. Tein karkean arvion siitä, kuinka paljon aikaa tulisin mihinkin kirjaan käyttämään, mutta muuten pyrin lukemaan oman jaksamiseni mukaan ja huolehtimaan riittävästä määrästä taukoja, jotka olivat aiempina vuosina jääneet hälyttävän vähäisiksi. Tein alleviivauksia, muistiinpanoja, kertauskortteja ja pyrin muutenkin pitämään opiskelun monipuolisena. Tiesin kokemuksesta, että laatu korvaa määrän.

Mikä oli lopulta ratkaisevaa päästessäni sisään kolmannella hakukerralla? Se, että en luovuttanut. Lisäksi sisäänpääsykeväänäni priorisoin unta ja liikuntaa sekä vapaa-aikaa enemmän kuin aiempina vuosinani. Kuukausi on lopulta lyhyt aika opiskella jotain täysin uutta ja vierasta, joten on normaalia, että asioiden hahmottamisessa menee aikaa, mutta siitä huolimatta paineistetussa koetilanteessa onnistuu. Vaikka minulle kertyi useampi hakukerta kuin aluksi ajattelin, koen sen lopulta vaikuttaneen vain positiivisesti nykyisiin opintoihini.

Hinnin kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Älä uuvuta itseäsi. Nuku ja liiku riittävästi, jotta jaksat keskittyä lukemiseen täysillä.
Pyri pienien yksityiskohtien lisäksi ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia.
Usko itseesi, äläkä luovuta! <3
Hinni Behm, 2. vuoden oikeustieteen ylioppilas

Pääsykoekevät

Haave juristin ammatista oli alitajunnassani ollut jo olemassa, mutta olin aina ajatellut, että se olisi mahdollista vain poikkeuksellisen fiksuille ihmisille. Ei minulle, enhän ollut käynyt edes lukiota. Alkuvuodesta 2019 tajusin, että eihän mikään estä minua hakemasta! Laitoin yhteishakupaperit sisään ja jäin odottamaan pääsykoekirjojen julkaisua.

Olin lukenut monista keskusteluista, että läpäistäkseen oikeustieteellisen pääsykokeen olisi luettava 12 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Tiesin, että siihen minulla ei olisi mahdollisuutta. Olin kahden päiväkoti-ikäisen lapsen yksinhuoltaja, tein töitä täysipäiväisesti ja olin juuri ostanut asunnon, jota piti remontoida. Päätin kuitenkin yrittää.

Päädyin ratkaisuun, että käytän tilattavien kirjojen sijaan niiden sähköisiä versioita. Kirjat julkaistiin 10.4.2019 ja jo samana päivänä selailin kirjoja pintapuolisesti. Yksi kirjoista tuntui selkeästi helpoimmalta ja toinen taas täysin heprealta. Laadin itselleni lukuaikataulun sisällysluetteloiden pohjalta ja tavoitteenani oli lukea yksi kirja viikossa, jolloin kaikkien kirjojen kertaamiseen jäisi aikaa vielä viimeiset kaksi viikkoa.

Tavoitteenani oli ulkoa oppimisen sijaan ymmärtää ja sisäistää asiat. Tein paljon miellekarttoja ja aikajanoja, jotta asiat havainnollistuisivat päässäni. Luin ääninauhurille sanoja ja määritelmiä, joita oli vaikea ymmärtää ja kuuntelin niitä automatkoilla ja iltaisin sängyssä. Tein myös tärkeimmistä asioista muistikortteja, joita saatoin esimerkiksi ruokaa laittaessani ohimennen katsoa.

Arki jaksotti elämääni niin, että päivittäinen lukemiseen käytettävissä oleva aika oli keskimäärin tunnista neljään tuntiin. Olin vuorotöissä ja pisimmät lukupätkät sain sellaisina päivinä, kun työvuoro kesti 4 tuntia ja sain venytettyä lasten hoitopäivän 8 tunnin mittaiseksi. Koitin nousta joka aamu tuntia ennen lasten heräämistä, jolloin kertasin edellisenä päivänä lukemani asiat. Luin illalla lasten mentyä nukkumaan ja päivällä pienissä pätkissä sen mukaan, miten hetkiä siihen löytyi. Tämä jaksottaminen tavallaan soveltuikin minulle, sillä pidempiaikainen keskittyminen vaikeaselkoiseen tekstiin tuntui haastavalta.

Aika kului nopeasti. Viikkoa ennen pääsykoetta tuntui, että en osaa mitään! Ajatuksissani kävi jopa, että jätän pääsykokeen väliin ja haen vasta seuraavana vuonna. Pysähdyin kuitenkin miettimään ja tein päätöksen, että yrittämättä en ainakaan voi onnistua. Ainoa mahdollisuuteni oli vain luottaa itseeni, olinhan tehnyt kovasti töitä saavuttaakseni opiskelupaikan. Se kannatti, sillä seuraavana syksynä aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa.

Elämäntilanteeni teki myös opiskeluajasta haastavaa, mutta hetkellisten turhautumisien jälkeen oli vain pysähdyttävä ja löydettävä uudelleen usko itseensä. Niin toimin ja valmistuin oikeustieteen maisteriksi 3,5 vuodessa ja perustin alkuvuodesta 2023 oman lakiasiaintoimiston.

En suosittele lukemiseen käytettävän noin lyhyttä aikaa, mutta todistetusti se ei ole esteenä pääsykokeen läpäisemiselle.

Iidan kolme vinkkiä valintakoetta varten:

  1. Hyödynnä käytettävissä oleva aika tehokkaasti ja käytä lyhyetkin hetket.
  2. Etsi itsellesi sopivat keinot oppimiseen.
  3. Usko itseesi!

Iida Blom, OTM

Oikeuskirjallisuus lukemisen apuna

Yhteishaku on alkanut. Valintakoekirjat julkaistaan kuitenkin vasta 25.4.2023. Miten hyödyntää kirjojen julkaisua edeltävä aika? Yksi varteenotettava tapa on lukea oikeuskirjallisuutta. Näin saatat itsellesi tutuksi oikeuskirjallisuudessa käytetyn kirjoitustyylin ja sille ominaiset termit. Lisäksi saatat oppia jotakin, joka on valintakokeen kannalta hyödyllistä. Alla olenkin koonnut listauksen kirjoista, joita voi lukea ennen kuin valintakoekirjat julkaistaan.

1. Kurki, Visa, Haluatko juristiksi? Kauppakamari 2019.

”Haluatko juristiksi? -kirjassa johdatellaan lukija suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja sen terminologiaan, käydään läpi oikeudenalojen perusteet sekä kerrotaan, miten ja missä oikeustiedettä voi opiskella ja mitä uramahdollisuuksia valmistuneella lakimiehellä on. Kirja on kirjoitettu erityisesti oikeustiedettä lukemaan pyrkivän näkökulmasta ja siinä avataan yksityiskohtaisesti pääsykokeeseen valmistautumista, kysymystyyppejä ja tuloksellista vastaustekniikkaa. Kirja antaa lukijalleen tiedollisen kehikon, joka mahdollistaa lisäoppimisen ja auttaa yhdistämään varsinaisten valintakoekirjojen sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi.”

2. Määttä, Tapio – Paso, Mirjami, Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2022.

”Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan on tiivis yleisesitys oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa käytettävistä oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-opeista. Teoksessa kuvataan käytännönläheisesti näiden oppien merkitystä sekä lainsoveltajien (tuomareiden ja hallintoviranomaisten) että oikeustieteen tutkijoiden oikeudellisessa päättelyssä. Teos oli oikeustieteiden yhteisvalinnan valintakoekirja vuosina 2019 ja 2022.”

3. Letto-Vanamo, Pia, Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2020.

”Kirja on johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Siinä käsitellään keskeisiä oikeudellisia instituutioita ja toimijoita. Lisäksi tarkastellaan oikeustieteellisen ajattelun perusteita ja juristin ammattitoiminnan keskeisiä kysymyksiä. Teos oli oikeustieteiden yhteisvalinnan valintakoekirja vuosina 2020 ja 2021.”

4. Raitio, Juha, Euroopan unionin oikeuden periaatteet ja perusvapaudet. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2017.

”Teoksessa käsitellään EU-oikeuden keskeisiä oikeusperiaatteita, perusoikeuksia ja perusvapauksia. Samalla luodaan yleiskuva EU:n normijärjestelmästä, EU:n keskeisistä tavoitteista, EU-oikeuden valtionsisäisistä oikeusvaikutuksista ja EU:n perusoikeuskirjan sitovuudesta. Perusvapauksia koskeva esitys kohdistuu etenkin tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen. Teos oli Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoekirjana vuonna 2017.”

Kirjat sisältävät osittain samaa informaatiota, joten niiden lukeminen kannesta kanteen ei liene järkevin lähestymistapa. Kirjoja kannattaakin lukea oma mielenkiinto edellä. Nämä neljä kirjaa antavat lukijalleen hyvän läpivalaisun suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja oikeudenaloihin, sekä valintakokeissa lähestulkoon aina läsnä oleviin aiheisiin eli oikeuslähdeoppiin ja EU-oikeuteen.

Tuomaksen kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Tutustu oikeuskirjallisuuteen.
Lataudu!
Tee lukusuunnitelma.
Tuomas Enkkilä, 4. vuoden oikeustieteen ylioppilas

Minun tieni oikikseen

Moikka! Olen Eevi ja opiskelen nyt toista vuotta oikiksessa. Valmistuin lukiosta keväällä 2020, ja 2021 ovet oikikseen aukesivat. Vaikka olinkin jo pitkään tiennyt haluavani oikikseen, en vielä tuolloin 2020 keväällä lähtenyt yrittämään sisäänpääsyä. Tiesin, ettei ylioppilastodistuksestani olisi apua oikikseen pääsyssä, ja pääsykoe tulisi olemaan minun tieni. Minulla ei kuitenkaan ollut oikeastaan minkäänlaista käsitystä lakipykälistä tai juridisen tekstin lukemisesta, joten päädyin viettämään välivuoteni kansanopistossa, oikeustiedelinjalla. Vuoden aikana pääsin tutustumaan useisiin eri oikeudenaloihin sekä suorittamaan muutamia kursseja avoimessa yliopistossa. Haluni päästä sisään oikikseen vain voimistui, ja keväällä 2021 olisin valmis antamaan kaikkeni.

Kahdeksan kuukauden ajan olin saanut opetella vastaustekniikoita ja kehittää oikeudellista ajatteluani, joten pääsykoekevään koittaessa minulla ei enää mennyt niihin aikaa, vaan pystyin täysillä keskittymään pääsykoekirjojen opetteluun. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen hakukertani, joten lukusuunnitelman tekeminen sekä opiskelutekniikoiden valitseminen oli vielä melkoista arpapeliä. Etsiskelin netistä oikikseen päässeiden kokemuksia ja vinkkejä, joiden pohjalta lähdin lukusuunnitelmaani rakentamaan. Opiskelutekniikoiden osalta päädyin luottamaan vanhoihin tuttuihin, toimiviksi toteamiini keinoihin. Lukusuunnitelmastani muodostui minuuttiaikataulu, johon vessatauotkin oli etukäteen kirjattu. Opiskelupäivieni pituudet vaihtelivat yleensä kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin, mutta loppua kohden tahti kiristyi ja saatoin viettää kirjojen parissa 12 tuntiakin. Tuo tuntimäärä saattaa kuulostaa hurjalta ja siksi korostankin, että eri ihmisille eri pituiset opiskelupäivät voivat olla aivan yhtä tehokkaita. Älä siis vertaa opiskeluun käyttämääsi tuntimäärää muihin, vaan tiedosta, mikä toimii juuri sinulle parhaiten.

Hyödynsin opiskellessani Pomodoro-tekniikkaa, jonka avulla onnistuin maksimoimaan keskittymiseni. Luin jokaisen kirjan yhteensä kolme kertaa, joista ensimmäisellä kerralla nopeasti läpi käyden, toisella kerralla syventyen ja alleviivauksia tehden ja kolmannella kerralla keskittyen ulkoa opetteluun. Olennaisin asia oppimiseni kannalta oli tehokas kertaaminen. Kertasin joka aamu edeltävän päivän asiat ja joka ilta kuluneen päivän asiat. Tällöin kaikki tuli kerrattua aina kahdesti. Muistiinpanoja en juurikaan tehnyt, mutta termit selityksineen sekä olennaiset lakipykälät kirjoitin muistilapuille, joista ne oli helppo kerrata ja painaa mieleen.

Pääsykoekevään aikana tein 5 h/vko -työsopimuksella töitä, joten olin aina yhden päivän viikosta töissä. Alkuun jännitin, tulisiko tämä pilaamaan mahdollisuuteni sisäänpääsyyn, mutta päinvastoin. Minulle oli todella tärkeää saada ajatukset välillä muihin asioihin, sillä tällöin aivoni saivat levätä ja oppimani asiat muhia rauhassa. Työpäivien lisäksi pidin myös muutaman täysin vapaan päivän sekä muutaman puolikkaan päivän, minkä koen olleen avainasia oman jaksamiseni ylläpitämisessä. Myöskään liikuntaa tai muita vapaa-ajan aktiviteetteja ei kannata unohtaa pääsykoeurakan ajaksi, jotta aivoilla on mahdollisuus palautua. Suosittelenkin erottelemaan selkeästi opiskeluajan ja vapaa-ajan toisistaan. Kun olet vapaa-ajalla, ole oikeasti vapaa-ajalla.

Eevin kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Kertaa usein ja paljon, aina kyllästymiseen saakka ja vähän enemmänkin!
Muista vapaa-aika ja lepo!
Tee juuri itsellesi sopiva lukusuunnitelma ja noudata sitä.
Eevi Aalto, 2. vuoden oikeustieteen ylioppilas

Mitä huomioida opintojen ja työn yhdistämisessä?

Yliopisto-opintojen itsenäisyys sekä opintojen aikatauluttaminen mahdollistavat työssäkäynnin opintojen aikana. Työ voi tarjota arvokasta harjoittelukokemusta oman alan töistä sekä näkemystä opintojen suuntaamiseen ja ymmärrystä omista kiinnostuksenkohteista. Työskentelyn tuomien positiivisten vaikutusten lisäksi on hyvä huomioida sen vaatimat voimavarat ennen opintojen ja työn yhdistämistä. Opinnot on suunniteltu kokopäiväiseksi, mikä vaikeuttaa työn ja opintojen yhtäaikaista suorittamista. Yhdistäminen vaatii yleensä kompromisseja, painotuksia ja joustamista. Jotta opintojen ja työn yhdistäminen onnistuu mahdollisimman kivuttomasti, yhdistämisessä kannattaa kiinnittää huomioita suunnitteluun, aikatauluttamiseen ja lepoon.

Suunnittelu on muutenkin tärkeä osa opintoja, mutta se korostuu entisestään opintojen ja työn yhdistämisessä. Työ voi vaatia opintosuunnitelman muokkaamista perinteisestä mallista hyvinkin henkilökohtaiseksi. Työn tuomien lisäsitoumuksien hoitaminen yhdessä opintojen kanssa vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua. Työssäkäynti rajoittaa opiskeluun käytettävissä olevaa aikaa, minkä takia opintotehtävät ja deadlinet on hyvä olla kirkkaana mielessä. Erinäiset to do-listat ja aikataulusuunnitelmat ovat hyviä apukeinoja huolehtimaan, että asiat tulee hoidettua ja vapauttavat siten aivokapasiteettia muihin tehtäviin. Listaan voi esimerkiksi merkitä pakolliset ja vapaaehtoiset tehtävät ja suoritusaikataulun, että on helpompi pysyä tehtävien päällä.

Aikataulutus ja kalenterin ylläpito auttaa tehtävien suunnittelussa ja pitää päivittäisen rasituksen tasaisena. Ajantasainen kalenteri tarjoaa selkeän kuvan tulevasta työmäärästä ja toimii pohjana ajankäytön suunnittelussa. Aikataulutuksen ja etukäteissuunnittelun ansioista tärkeät deadlinet eivät pääse yllättämään ja työmäärä ei kasaannu kestämättömäksi. Kalenteriin on suositeltavaa merkitä pienemmätkin tehtävät ja alustava ajankäyttö, että on helpompi seurata suunnitelmien realistisuutta. Sähköiset kalenterit tarjoavat helppoa muokattavuutta ja saatavuutta käytännön tekemiseen.

Lepo mahdollistaa palautumisen opintojen ja työn tuomasta rasituksesta. Opintojen ja työn yhdistäminen lisää työmäärää ja hoidettavia tehtäviä, mikä näkyy korkeampana rasituksena ja levon tarpeena. Jotta pitkäaikainen tekeminen pysyy siedettävänä, on huolehdittava riittävästä, hyvälaatuisesta levosta ja vapaa-ajasta. Työasioiden ja opintojen pallottelu vapaa-ajalla haittaa lepäämistä ja syö seuraavan päivän tehokkuudesta.

Jos opintojen ja työn yhdistämiseen tulee tilaisuus, kannattaa sen käyttämistä harkita etukäteen omista tavoitteista käsin. Omat prioriteetit on syytä pitää mielessä työtarjouksen harkitsemisen lisäksi opintoja ja töitä yhdistettäessä. Yhdistämistä harkittaessa ei kannata yliarvioida omia voimavaroja, vaan pyrkiä rakentamaan opintosuunnitelma ja arjen tavoitteet realistisen kuvan pohjalta. Olen huomannut hyvän suunnittelun ja aikatauluttamisen antavan rauhan päivittäiseen tekemiseen turhalta deadlinejen stressaamiselta. Vähemmällä levolla pystyy pärjäämään tietyn aikaa. Pitkällä tähtäimellä riittävän levon merkitys näkyy erityisesti jaksamisessa ja tehokkuudessa. Kaikesta työn tuomasta rasituksesta huolimatta työ voi parhaimmillaan edistää opintoja tuomalla vaihtelua arkeen sekä lisämotivaatioita ja perspektiiviä opiskeluun.

Eemin kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Valmistaudu ennen pääsykoekirjojen julkaisemista lukemalla aikaisempia pääsykoekirjoja tai oikeuden alojen perusteoksia.
Varmista lukurauha ja keskittyminen pääsykoekirjoihin järjestämällä arkirutiini ja lukutila ennakolta kuntoon.
Älä jännitä harjoitustehtävien tekemistä, vaan tee aikaisessa vaiheessa harjoittelukysymyksiä
kasvattaaksesi vastausrutiinia sekä motivaatiota ja itseluottamusta opiskeluun.
Eemi Piirainen, oikeusnotaari, 4. vuosikurssi

Vaihto-opiskelemassa Espanjassa

Hola!

Oletko haaveillut kansainvälisen kokemuksen kartuttamisesta, mahtavien ihmisten tapaamisesta ja uuteen kulttuuriin tutustumisesta? Olen 22-vuotias Mona ja opiskelen kolmatta vuotta oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Olen tällä hetkellä vaihto-opiskelemassa upeassa Madridissa, Espanjassa. Kerronkin teille tässä postauksessa hieman omia kokemuksiani vaihto-opiskelusta täällä etelässä. Vaihto on seikkailu, jonka muistaa varmasti koko loppuelämän ajan. Matkalle mahtuu paljon upeita muistoja ja ihmisiä lukuisista eri maista. Vaihto on myös hyvin opettava kokemus, sillä uudessa maassa käytännön asiat toimivat eri tavalla, joka vaatii osaltaan sopeutumista. Hain vaihtoon, sillä se avaa uudella tavalla ovia kansainvälisellekin uralle, mahdollistaa verkostoitumisen ja ikimuistoiset kokemukset. Olen muun muassa vaeltanut maailmanperintökohteessa Alcalá de Henaresissa, osallistunut oikeustieteen väittelyihin muiden maiden opiskelijoiden kanssa ja päätynyt Italian junareissulla kuvankauniiseen Bolognaan. En vaihtaisi näitä unohtumattomia kokemuksia mihinkään.

Vaihdossa oikeustieteiden opiskelu tapahtuu toisella kielellä, joka mahdollistaa kielitaidon kehittymisen. Itse opiskelen pääsääntöisesti englanniksi, mutta myös espanjaa on tullut harjoiteltua paljon. Tämän olen kokenut hyvin hyödylliseksi, sillä maailma kansainvälistyy jatkuvasti. Itseäni kiinnosti vaihtoon lähtiessä erityisesti, millaista oikeustieteiden opiskelu on Espanjassa ja miten se eroaa Suomessa opiskelusta. Suurin eroavaisuus Suomen opintoihin nähden on ollut luentojen tyylissä. Vaihtoyliopistossani opiskelu painottuu aktiiviseen keskustelukulttuuriin ja ryhmätyöskentelyyn. Tätä kautta koen, että olen saanut paljon rohkeutta ja uudenlaisia näkökulmia muilta opiskelijoilta. Olen saanut valita mitä mielenkiintoisimpia kursseja, kuten lain metodologia ja kulttuuri sekä oikeusjärjestelmän historialliset perusteet. Yliopistolla minulla on luentoja yleensä kolme tai neljä päivää viikossa, jonka jälkeen vietän aikaa kaupunkiin tutustuessa ja ystäviä tavatessa.

Vaihdossa tapaa monenlaisia ihmisiä eri maista, joka mahdollistaa verkostoitumisen ja elämän pituisten ystävyyssuhteiden muodostumisen. Itse olen myös matkustellut paljon Espanjassa ja sen ulkopuolella, sillä opiskelijoille on paljon hyviä etuja. Jos on kulinaristi, osaa arvostaa myös vaihtomaan herkullisia ruokia. Omia lemppareitani ovat tortilla de patatas ja paella. Vaihtoon lähtemistä suosittelen aivan kaikille! Jos yhtään tuntuu siltä, että vaihto kiinnostaa, kannattaa hakea vaikka lyhyeksikin ajaksi. Vaihtoon ei tarvitse lähteä koko lukuvuodeksi, vaan muutaman kuukauden tai yhden lukukauden vaihtokin avartaa maailmankuvaa ja tuo mukanaan upeita kokemuksia. Vaihto vie myös pois mukavuusalueelta, ja tämä jos jokin on opettavaista. Vaihdosta ei siis saa ainoastaan kansainvälistä kokemusta, uusia ystäviä ja hienoja elämyksiä, vaan se myös kasvattaa ja muovaa sinusta vielä itsenäisemmän version itsestäsi.

Monan kolme vinkkiä valintakoetta varten:

Luota prosessiin, jonka olet käynyt läpi lukuviikkojen aikana. Osaat paljon enemmän, mitä kuvittelet.
Hengitä syvään ja rauhoitu. Muista, että oma arvosi ei ole millään tavalla kytköksissä kokeessa onnistumiseen.
Ota valintakokeeseen mukaan jotain lempiherkkuasi. Itse koin, että sain siitä paljon viime hetken energiaa ja tsemppausta.
Mona Ahrela, 3. vuoden oikeustieteen ylioppilas