Vastaustekniikka valintakokeessa

Moikka!
Oon Lotta, ensimmäisen vuoden oikkari. Kerron täällä blogin puolilla teille vastaustekniikasta, tuosta valintakokeiden kinkkisestä kulmakivestä! Vastaustekniikka on kriittisessä roolissa valintakokeessa, sekä tenteissä tiedekunnassa. Oikean vastaustekniikan avulla saat tuotua tehtävän kannalta relevantit seikat esille lyhyesti ja ytimekkäästi, tuhlaamatta valintakoetehtävien kallisarvoista vastaustilaa.

Valintakokeen kesto on tänä keväänä 2021 neljä tuntia. Lähtökohtaisesti valintakoe koostuu monivalintatehtävistä, aineistotehtävistä, esseetehtävistä ja oikeustapauksista. Monivalintatehtäviin on aikaisempina vuosina voinut varata noin 15 min/tehtävä ja kirjallisiin tehtäviin noin 45 min. Jokaiseen tehtävään tulee vastata hieman omalla tekniikallaan, joista ensimmäisenä pureudun monivalintoihin.

Monivalintatehtävät muodostavat valintakokeen ensimmäisen vaiheen, jota seuraa kuuluisa monivalintaleikkuri – 1248:n monivalintoihin parhaiten vastanneen hakijan kirjalliset tehtävät tarkastetaan. Monivalinnoissa oikeasta vastauksesta saa 1 pisteen, tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen. On ensiarvoisen tärkeää vastata huolellisesti, jottei kauan odotettu hakukevät kaadu monivalinnoissa tehtyihin virheisiin.

Vinkit monivalintoihin:
1. Lue huolellisesti, MITÄ kysytään.

Monivalintojen kysymyksenasettelu vaihtelee tehtäväkohtaisesti. Esimerkiksi ensimmäisen kohdan kysymyksenä voi olla “Mikä väittämistä on tosi?” ja toisen
kohdan kysymyksenä “Mikä väittämistä ei pidä paikkaansa?”. Ole erityisen tarkkana, mitä kysytään, jotta et menetä turhia pisteitä.

2. Kompastuskivenä ehdottomuus.

Monivalinnoissa törmää väittämiin, jotka sisältävät ilmauksia “väite x pätee
aina/vain/ei koskaan”. Oikeustieteessä harvoin mikään väite on ehdoton ja poikkeussääntöjä löytyy runsaasti, joten ole hyvin tarkkana ehdottomien väittämien kanssa.

3. ÄLÄ veikkaa!

Vastaa vain väittämiin, joiden paikkansapitävyydestä voit olla 100 % varma. Veikkaamalla vastaat helposti väärin, josta seuraa kriittisiä miinuspisteitä.

Seuraavaksi vuorossa aineistotehtävät. Aineistotehtävät ovat valintakokeen laajimpia tehtäviä, jotka yleensä käsittelevät joko pelkästään aineistoa tai sitä yhdessä valintakoekirjallisuuden kanssa. Aineistona toimii kokeessa jaettava materiaali, johon hakija ei ole pystynyt tutustua ennen valintakoetta.

Vinkit aineistotehtäviin:

1. Lue huolellisesti tehtävänanto.

Tehtävänannossa tuodaan esille, sovelletaanko tehtävään pelkkää aineistoa tai aineistoa yhdessä valintakoekirjallisuuden kanssa. Jos kyseessä on pelkästään aineistoon pohjautuva tehtävä, älä sovella tehtävään valintakoekirjallisuutta, sillä se on tehtävän kannalta irrelevanttia. Jos kyseessä on yhdistelmätehtävä, osaan kysymyksistä on lähtökohtaisesti mahdollista vastata valintakoekirjallisuuden avulla. Vastaa näihin kysymyksiin ensin, jonka jälkeen etsi vastaukset aineistoa koskeviin kysymyksiin. Näin varmistat varmat pisteet tehtävästä, jos aineisto on hyvin monimutkainen ja vaikeaselkoinen.

2. Älä yritä lukea koko aineistoa, lue OTSIKOT.

Aineistot ovat usein kymmeniä sivuja pitkiä. Valintakokeessa aika on kortilla, joten koko aineiston lukemiseen löytyy harvoin aikaa. Vastaus aineistotehtäviin löytyy lähtökohtaisesti tutustumalla aineiston otsikoihin ja väliotsikoihin, jotka vievät oikean vastauksen jäljille.

3. Vahdi ajankäyttöä.

Aineistotehtäviin menee helposti paljon aikaa. Kirjoitan tähän ajankäytön nyrkkisäännön, jota voi harjoitella ennen valintakoetta. Metodin avulla aineistotehtävän saa selkeästi jäsennettyä ja aikaa jää muille tehtäville.

§ Tutustu huolellisesti tehtävänantoon (5 min)
§ Tutustu kysymysten pohjalta aineistoon (15 min)
§ Jäsennä vastaus suttupaperille ranskalaisin viivoin (5 min) § Kirjoita vastaus puhtaaksi (20 min)
§ Lopuksi läpiluku, mikäli aikaa jää.

Kolmantena vuorossa esseetehtävät. Esseetehtävät käsittelevät valintakoekirjallisuuden laajoja kokonaisuuksia, joihin tulee vastata kattavasti, relevantteja faktoja käyttäen. Esseetehtävien arvostelussa kiinnitetään huomiota oikeasisältöisen vastauksen lisäksi vastauksen johdonmukaiseen etenemiseen.

Vinkit esseetehtäviin:
1. Jäsennä vastaus suttupaperille

Esseetehtävät käsittelevät yleensä kappaleiden kokonaisuuksia kirjallisuudesta, jonka vuoksi jäsentäminen auttaa hahmottamaan alueen kannalta relevantit seikat. Jäsentämällä pystyt luomaan vastauksen punaisen langan paperille, eikä aikaa kulu ylimääräiseen kumittamiseen tai epäloogisuuden korjaamiseen.

2. Etene pääasioista sivuseikkoihin

Nyrkkisääntö esseen kirjoittamiseen on yksinkertainen: Jokaisen lukijan tulisi ymmärtää esseen asiasisältö, riippumatta lukijan tietotasosta. Esseessä on ensiarvoisen tärkeää hahmotella alkuun pääasiat, oikeustieteessä esimerkiksi pykälien pääsäännöt. Pääkohtien jälkeen on hyvä edetä yksityiskohtaisempiin faktoihin. Lisäksi käsitteiden sisältö on hyvä avata, mikäli se on esseen kannalta olennaista.

3. Vahdi ajankäyttöä

Esseetehtävissä korostuu aineistotehtävien tavalla ajankäytön tärkeys. Suosittelen hyödyntämään aineistotehtävien ajankäyttömallia, käyttämällä aineistoon tutustumisen sijasta noin 15 min. esseen asioiden jäsentämiseen. Kattavan jäsentämisen jälkeen puhtaaksi kirjoittaminen vie vähän aikaa ja selviät tehtävästä optimaalisessa 45 min ajassa.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä – oikeustapaustehtävät. Oikeustapaustehtävät käsittelevät yleensä tapauksia, jotka ovat valintakoekirjallisuuden kannalta relevantteja. Oikeustapauksissa korostuu oikeudellinen päättely ja erityisesti vastaustekniikka.

Vinkit oikeustapaustehtäviin:
1. Sääntö – sovellus – johtopäätös.

Oikeustapaustehtävien vastaustekniikka on hyvin yksinkertainen. Ensiksi vastauksessa tuodaan esille oikeustapauksen kannalta relevantit pääsäännöt ja poikkeussäännöt. Seuraavaksi sääntöjä sovelletaan tapauksen faktoihin, jonka pohjalta tehdään ratkaisun johtopäätös.

Tässä tältä erää tärkeimmät vinkit valintakokeeseen. Vastaustekniikkaa kannattaa harjoitella ennen valintakoetta, esimerkiksi kellottamalla tehtäviä ja harjoituskokeita. Hurjasti tsemppiä tulevaan koitokseen, teette parhaanne ja se riittää!

Lotta Pettersson, ensimmäisen vuoden oikeustieteen ylioppilas