Ajankäyttö ja keskittyminen
Moikka!
Olen Julia ja teen tällä hetkellä kolmannen vuoden oikeusnotaaritutkinnon opintoja. Olen virallisesti vielä fuksi, mutta ehdin suorittaa oikeusnotaaritutkinnon pakollisia opintoja kahden vuoden ajan toisen tutkintoni ohella, joten tasapainotteleminen
tietyn, itsestä riippumattomaksi asetetun aikataulun puitteissa tutkintotavoitteisen opiskelemisen, töiden ja muun elämän välillä on itselleni tuttua. Tässä blogikirjoituksessa tarkoituksenani onkin tuoda esille oman ajankäytön ja keskittymisen merkitystä tiiviiksi aikataulutetun pääsykoeurakan aikana, unohtamatta kuitenkaan sitä, että samat vinkit auttavat varmasti jossain muodossa myös pidemmällä opiskeluissa opiskelupaikan saavuttamisen jälkeenkin.
Oman ajankäytön suunnittelussa kannattaa ensinnäkin miettiä, mitä pakollisia menoja ja mahdollisesti muuta välttämätöntä tehtävää lukuprosessin ajalle sijoittuu, jotta pystyt järjestämään yhtenäistä ja keskeytyksetöntä aikaa lukemiselle ja priorisoimaan ajankäyttösi opiskeluun. Kannattaa etenkin pyrkiä suunnittelemaan selkeästi lukemiseen käytettävä aika
sekä muihin asioihin käytettävä aika, jotta lukuaikana asioiden omaksuminen ja itse lukeminen pysyisivät tehokkaina. Lisäksi lukuajan ulkopuolella itselle mielekkäiden asioiden tekeminen ja riittävä lepo ovat erittäin tärkeitä, sillä ne auttavat ennen kaikkea palautumaan kunkin päivän luku-urakasta, mutta pitämään myös tehokkaan asioiden omaksumisen ja oman jaksamisen tasapainossa koko prosessin ajan.
Omaa ajankäytön hahmottamista helpottaa esimerkiksi omien realististen päivä- ja viikkotavoitteiden suunnittelu. Nämä kannattaa kirjata konkreettisesti ylös sekä merkitä suoritetuksi niiden tullessa täytetyksi. Kannattaa miettiä myös etenkin sitä, sopiiko itselle paremmin tavoitteeksi esimerkiksi tietyn asiakokonaisuuden opiskeleminen vai tuntimääräinen tavoite, sillä tämä auttaa hahmottamaan opiskeltavien asioiden määrää kokonaisuutena ja omassa aikataulussa pysymistä. Hyvällä etukäteissuunnittelulla on mahdollista myös vähentää aikataulutetun lukuajan stressaavuutta.
Keskittymisen osalta korostaisin erityisesti oman vireystilan tunnistamista, ja tähän liittyen sitä, onko opiskeleminen itselle luonnollisempaa enemmän aamu- tai iltapainotteisesti, jos tähän on muun elämän ohella mahdollista vaikuttaa. Itselle sopivan säännöllisen vuorokausirytmin löytäminen helpottaa myös ylipäätään lukemisen ja vapaa-ajan yhteensovittamista tiiviin
lukuprosessin aikana. Myös opiskelupaikaksi kannattaa miettiä sellainen paikka, jossa itselle keskittyminen olisi mahdollisimman helpointa, jolloin esimerkiksi kirjasto voi olla hyvä vaihtoehto silloin, jos kokee kotona keskittymisen karkaavan liian usein muihin ympärillä oleviin vaihtoehtoisiin asioihin. Lisäksi kun luet, keskity ainoastaan siihen ja omaan
tekemiseesi. Jos keskittyminen alkaa herpaantua tai lukeminen tuntua väkinäiseltä, pidä mieluummin tauko ja jatka myöhemmin energisempänä, sillä lukemisen laatu on ennen kaikkea keskiössä asioiden todellisessa sisäistämisessä ja taidossa soveltaa opittua myös itse pääsykoetilanteessa.
Tämän kirjoituksen myötä haluan toivottaa kaikille todella paljon tsemppiä alkaneeseen luku-urakkaan!
Julia Repo, kolmannen vuoden oikeustieteen ylioppilas