Yleinen – Sivu 3 – Judica-valmennus

#Oikikseen2021 – valmennuskurssivastaavien terveiset

Moikka! Olen Heidi Ruotsalainen, kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija ja toimin toisena Judica-valmennuksen valmennuskurssivastaavista tänä vuonna. Ovet oikikseen avautuivat minulle toisella hakukerralla, kun sain motivaation, lukutekniikan sekä aikataulutuksen kuntoon. Ensimmäisellä hakukerralla sisäänpääsy tyssäsi itseluoton puutteesta johtuvaan vähäiseen motivaatioon sekä epätietoisuuteen siitä, mitä oikeudellinen teksti on, mitä se pitää sisällään ja miten sitä luetaan. Myös aikataulutuksen suhteen olin ensimmäisellä hakukerralla liian kunnianhimoinen, mikä lopulta johti siihen, ettei viimeisillä viikoilla jaksanut enää lukea.

Suurena erona ensimmäisen ja toisen hakukerran välillä oli oman opiskelutyylin ja jaksamisen tunnistaminen. Kun ensimmäisellä hakukerralla laadin lukusuunnitelmani ja ajankäyttöni sen perusteella, minkä olin muilta kuullut toimivan, toisella kerralla laadin sen itselleni sopivaksi. En myöskään vaatinut enää itseltäni kymmenen tunnin lukupäiviä, vaan asetin sen sijaan esimerkiksi sivumääriin perustuvia oppimistavoitteita ja hyödynsin lukuaikani tehokkaasti. Lisäksi pieni tutustuminen oikeudelliseen tekstiin ja lukutekniikkaan ennen luku-urakan aloittamista auttoi minua sisäistämään tekstiä paremmin, kun opin erottamaan tekstistä oleelliset asiat sekä esimerkiksi jäsentämään normit pääsääntöön ja poikkeukseen.

Oman sisäänpääsyni kannalta minulle sopivan opiskelutyylin ja -tavan oppiminen oli ratkaisevaa, ja lisäksi se on hyödyttänyt minua nyt myös opinnoissani oikiksessa. On tärkeää huomata, että yksi tapa ei sovi kaikille, vaan on useita yhtä toimivia tapoja päästä haluttuun lopputulokseen, olipa se sitten lukeminen yöaikaan taikka kymmenen tunnin lukuajan kellotus puhelimesta.

Terveisiä Joensuusta!

Olen Mia Näppilä, toinen Judica-valmennuksen valmennuskurssivastaavista. Opiskelen toista vuotta Itä-Suomen yliopistossa, mihin omalla kohdallani ovet aukesivat toisella yrittämällä. Jos saisin mahdollisuuden yrittää uudelleen, mitä tekisin pääsykoekeväänä toisin? Ensinnäkin muistuttaisin itseäni valmistautumisen tärkeydestä. Hakukevääseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin miettimällä juuri ne itselle sopivimmat oppimistavat ja -keinot. Itselleni toimivinta oli jatkuva muistin testaaminen lukemisen aikana esimerkiksi keksimällä kysymyksiä käsiteltävästä alueesta tai tekemällä nopeita käsitekarttoja ilman kirjan apua.

Toiseksi muistuttaisin itseäni levon tärkeydestä, koska pääsykoekevät on raskas urakka. Väsyneenä lukeminen ei ole tehokasta ja liiallisesta stressaamisesta voi koitua paljon haittaa. Stressaajille vinkkinä: poista Jodel! Kevään aikana voi myös olla muutakin elämää kuin pääsykoekirjat. Monille tulee kevään aikana se hetki, kun tuntee seinien kaatuvan päälle ja mistään ei tule mitään. Näihin hetkiin itsellä toimi parhaiten esimerkiksi kävelylenkki tai puhelu kaverille. Pidin koko lukuajan seinillä post-it lappuja täynnä erilaisia motivaatiolauseita, kaikkea kannattaa siis kokeilla. Jos näistä keinoista ei ollut apua, hain kaupasta jäätelön ja yritin myöhemmin uudelleen. Judica-valmennuksella on käytettävissä henkilökohtainen tuutori, kehen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun tuntuu siltä ”ettei ikinä pääse oikikseen”. Älä jää murheidesi kanssa yksin.

Viime hetken valmistautuminen

Hakukevät on ollut hyvin poikkeuksellinen siinä mielessä, että tilanteen vuoksi vuoden 2020 valintaperusteita on jouduttu muuttamaan hakuajan jo päätyttyä. Kuitenkaan todistusvalintaan tai hakukohteiden aloituspaikkoihin ei ole tehty muutoksia. Jokainen hakija on varmasti osaltaan painiskellut kevään eri valmistautumistaktiikkojen kanssa ja odottanut pitkin kevättä lisätietoa ja linjauksia tiedekunnalta. Ihan jokainen hakija on myös uuden edessä tulevassa valintakokeessa.Uudessa valintamenettelyssä ei ole konkareita, kaikki ovat ensikertalaisia ja sinulla on kaikki mahdollisuudet menestyä. On aika viedä homma maaliin kunnialla.

Ensimmäisen vaiheen kokeeseen on reilu viikko, pian siis pääset näyttämään osaamisesi. Uurastuksen loppumetreillä hakijoilla tyypillisesti esiintyy samankaltaisia ajatuksia: Olenko tehnyt tarpeeksi? Aika loppuu kesken. Voinko minä todella menestyä? Jo edelliset viikot ovat osoittaneet, että epävarmuus ja pelko ovat osa hakuprosessia. Yhtä tavalla viime viikot ovat osoittaneet, että Sinusta on jatkamaan myös epävarmuuden hetkellä. Olet jo tähän mennessä ylittänyt itsesi lukuisia kertoja, kokenut ahaa elämyksiä, oivaltanut niin paljon uutta ja päässyt mahdollisesti testaamaan taitojasi harjoituspääsykokeessa. Ajattele, että sinulla on vielä viikko aikaa hioa entisestään osaamistasi!

Vinkkejä viime hetken valmistatumiseen:

Testaa verkkoyhteys ja koneen toiminta hyvissä ajoin. Tutustu ja lue ohjeet hyvissä ajoin ennen valintakoetta HUOLELLISESTI! Ohjeet Opintopolussa.
Lue tehtävänannot huolella, varmista vastanneesi kysyttävään asiaan ja tarvittaessa kaikkiin alakohtiin.
Älä arvaa monivalinta- tai väittämätehtävissä. Valitse ”ei vastausta” -vaihtoehto, jos oletepävarma.
Kirjallisissa tehtävissä älä koskaan jätä vastaamatta, vaan yritä parhaasi. Jokainen piste on tärkeä sisäänpääsyyn.
Älä käytä liikaa aikaa yhteen tehtävään, tarvitset tasaisesti pisteitä kaikista.
Kokeen alussa tee nopeasti ajankäyttöön suunnitelma ja seuraa ajankäyttöä kokeen aikana.
Kun materiaalin käyttö on ensimmäisessä vaiheessa sallittu, voit pohtia etukäteen kuinka löydät vastaukset nopeiten kirjoista.
Koejännitystä voit lievittää esim. kokeen mielikuvaharjoittelulla.
Parhaaseen mahdolliseen suoritukseen pyrittäessä on viisasta koittaa välttää stressiä mahdollisimman paljon. Edellisenä iltana etäisyys kirjoihin ja hakuprosessiin tekee hyvää.Ennen H-hetkeä yritä vielä rentouttaa itsesi sinulle sopivalla tavalla.
Muista syödä ennen valintakoetta ravitseva aamupala, jotta sinulla on energiaa käytössäsi.

Olet ennenkin onnistunut jännittävistä tilanteista, eikä tarvitse ajatella, että valintakoe eroaa aiemmista. Olet jo nyt tehnytvaltavan työn ja pian pääset todistamaan osaamisesi! Loppurutistuksesta selviät itseluottamuksella ja päättäväisyydellä. Ajattele, että kaikista tuhansistahakijoista, juuri sinusta voi tulla juristi!

Tutorit Heidi, Mia ja Reetta

Lukutekniikkavinkkejä oikikseen pyrkiville

Moi! Olen Essi, ensimmäisen vuoden opiskelija. Tarkoituksenani on antaa viime hetken vinkkejä opiskelutekniikkaan oman hakukokemuksen perusteella. Huomionarvoista on, että olemme jokainen yksilöitä ja opimme eri tavalla, joten sinun opiskelutekniikkasi voi olla erilainen kuin minun. Luku- ja vastaustekniikkaoppaastamme löydät lisää yleisiä vinkkejä.

Opiskelutekniikoista puhuttaessa nousee esiin syväoppiminen ja pintaoppiminen. Syväoppiminen tarkoittaa, että asia oikeasti opitaan ja muistetaan pitkän ajan kuluttua. Pintaoppiminen on taas ”hauki on kala” -tyyppistä oppimista. Kaikista ideaalein tilanne oppimisen kannalta on, kun saavutetaan oppimisen syvätaso.

Miten opiskelu kannattaisi sitten jaksottaa? Syväoppimisen kannalta olisi suositeltavaa jakaa lukeminen 1) alkusilmäilyyn ja tutustumiseen, 2) asian opiskeluun ja 3) kertaamiseen. Viime vuonna kirjoja oli kolme ja käytin alkusilmäilyyn ja tutustumiseen noin kolme päivää. Luin yhden kirjan päivässä, enkä liikaa jäänyt takertumaan sellaisiin asioihin, joita en vielä ymmärtänyt. Ensimmäisestä lukukerrasta sain hyvän yleiskuvan kirjojen sisällöstä, jonka päälle oli hyvä alkaa kerryttää tietoa.

Toisessa lukuvaiheessa hidastin lukutahtia roimasti. Lukutahtini saattoi olla päivässä vain noin kolmekymmentä sivua. Tavoitteenani oli opiskella kahdeksan tuntia päivässä, josta noin 6-7 tuntia käytin itse asian opiskeluun ja loput kertaamisen. Tunnin aikana saatoin edetä vain viitisen sivua. Jokaisen päivän lopussa kertasin kaikki sen päivän aikana lukemani asiat. Kertaamiseen sain lopulta kulumaan yllättävän paljon aikaa. Se kuitenkin kannatti, sillä sain testattua mitä olin oppinut hyvin ja mihin asioihin piti vielä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä toisessa vaiheessa asetin itselleni aika- ja sivumäärätavoitteet. Nämä molemman tavoitteet tuli saavuttaa päivän aikana. Jos olin lukenut päivän alueen aikaisemmin kuin tavoiteajassa, käytin lopun ajan esim. tehtävien tai muistiinpanojen tekemiseen. Jos en kerennyt lukea kaikkea kahdeksassa tunnissa, opiskelin niin kauan, että saavutin sivumäärätavoitteen. Jos lukusuunnitelma pettää paljon tavoitteiden osalta, kannattaa harkita suunnitelman muokkaamista realistisemmaksi.

Tässä on tyypillinen kuva kirjan aukeamasta. Tein paljon pieniä muistiinpanoja post-it lapuille ja hyödynsin myös sivujen marginaalit tekemällä pieniä merkintöjä. Hauskana faktana kerrottakoon, että viime vuonna tän aukeaman yhdestä listasta oli kysymys valintakokeessa

Minulla oli ideana, että toisen lukukerran jälkeen osaisin asiat hyvin, koska olin panostanut asioiden mieleen painamiseen hitaalla lukutahdilla. Tosiasiassa olin oppinut asioita hyvin, mutten vielä todellakaan riittävällä tarkkuudella. Tämän jälkeen kiristin lukutahtia hieman, koska asiat olivat jo hyvin mielessä. Tässä vaiheessa olin oppinut tärkeimmät asiat, joiden päälle kolmannella lukukerralla aloin kasaamaan pikkutarkkaa tietoa. Kolmas lukukerta oli todellakin vielä asian oppimista.

Kolmannen lukukerran jälkeen asiat olivat oikeasti hyvin muistissa. Lukunopeus nopeutui huomattavasti loppua kohden, kun jo ennen lukemista muisti, mistä jossain kappaleessa oli kyse. Tuli useammin sellainen fiilis, että juurihan minä luin tämän edellisellä lukukerralla. Valintakoetta lähestyttäessä lukeminen muuttui yhä enemmän kertausluontoiseksi ja yritin vain pitää kerryttämäni tiedon muistissani.

Neljä päivää ennen valintakoetta aloitin tehokertaamisen ja kertasin yhden kirjan per päivä. Tässä vaiheessa käytin apuna kirjojen sisällysluetteloa. Viimeisenä päivänä ennen valintakoetta tein kevyttä kertaamista. Pyrin välttämään kauhean viime hetken paniikin, enkä enää lukenut kirjoja systemaattisesti. Yritin rentoutua illalla ja katsoinkin isäni kanssa Suomi-USA jääkiekkopelin välttääkseni viimehetken panikoinnin.

Tässä kaoottinen kuva pääsykoekirjan sisällysluettelosta viimeisten päivien kertaamisen jälkeen. Kertausvaiheessa mietin mitä kaikkea näiden otsikoiden alle kuulu ja kirjotin vaan tärkeimmät muistamani asiat ylös. Ponttina oli, että testasin osaamista vielä pelkkien otsikoiden perusteella. Sen jälkeen vielä tarkistin kappaleista, jäikö mulla joku asia miettimättä tai mainitsematta.

Montako kertaa kirjat sitten pitäisi lukea? Mitään oikeaa vastausta ei tähän kysymykseen ole. Toiselle sopii se, että lukee kirjat monta kertaa alusta loppuun nopeasti ja toiset oppivat paremmin lukemalla hitaammin. Minulle sopi paremmin hitaasti lukeminen, koska halusin oikeasti ymmärtää asiat ennen kuin siirryin eteenpäin. Kysymyksen tärkeyttä kuvastaa myös ehkä se, etten enää itse muista montako kertaa viime vuonna kerkesin lukemaan kirjat. Sen muistan, että lopulta kerkesin lukemaan kirjat yllättävän monta kertaa, koska luettavaa kirjoissa ei lopulta ollut paljon.

Miten sitten painoin asiat mieleeni lukuaikana? Aloitin kirjojen yliviivauksen toisella lukukerralla. Yliviivaus sopi minulle hyvin, koska olen huomannut, että minulla on kuvamuisti. Käytin yhteensä kolmea väriä ja jokaisella värillä oli merkitys. Käytin esim. pinkkiä yleisiin asioihin, oranssia lakeihin ja keltaista poikkeuksiin. Värit voi koodata miten itsestä tuntuu parhaalta. Muistiinpanoja ei millään kerkeä tekemään kaikesta, joten päätin, että teen muistiinpanot vain vaikeimmista asioista. Viime vuonna yhdessä kirjassa oli mm. paljon historiaa, joten tein huoneeni seinälle jättimäisen aikajanan. Myös erilaiset mind mapit ja taulukot ovat helppoja muistiinpanotapoja. Käsitteistä voi tehdä käsitekortteja, joihin toiselle puolelle kirjoittaa käsitteen ja toiselle puolella selityksen. Toteutin tämän itse sähköisessä muodossa PowerPontin avulla. Erilaisista listoista ja luetteloista kannattaa yrittää kehitellä muistisääntöjä. Testasin omaa osaamistani ja tiedon omaksumista tekemällä tehtäviä. Tarkistamisvaiheessa opin vielä paljon asioita, joita en vielä tekemishetkellä muistanut.

Vapun viettoa omassa huoneessa vappupallon ja EU-oikeuden kirjasta tehdyn aikajanan kanssa

Lopuksi haluan vielä nostaa esiin kysymyksen, kannattaako kirjoja lukea vuorotellen vai yksi kirja kerrallaan. Itse koen, että vuorotellen lukeminen kannattaa, koska sillä tavalla jokainen kirja pysyy jollain tavalla muistissa koko ajan. Jos lukee yhden kirjan ensin kokonaan, sitten seuraavan ja vielä mahdollisesti kolmannen, on vaarana, että muistaa hyvin vain sen kirjan, jota on juuri lukemassa. Tämän takia itse opiskelin kirjoja vuorotellen ja se tuntui myös mielekkäältä, koska aiheet vaihtelivat. Päivän aikana opiskelin yhtä kirjaa ja vaihdoin toiseen seuraavana päivänä. Tiedän myös hakijoita, jotka ovat lukeneet kaikkia kirjoja yhden päivän aikana ja tämä malli on toiminut heillä hyvin. Halusin kuitenkin itse perehtyä enemmän yhteen aiheeseen kerrallaan, koska ajattelin, että saisin hajanaisen kuvan, jos lukisin kaikkea vähän saman päivän aikana.

Nyt on vielä hetki aikaa miettiä omaa opiskelutekniikkaa ja ajankäytön suunnittelua ennen valintakoekirjojen ilmestymistä. Kannattaa käyttää jäljellä oleva aika hyödyksi niin sitten kirjojen ilmestyttyä ei tarvii uhraa aikaa tällaiselle. Haastankin sut miettimään vielä, mikä on sulle paras ja tehokkain tapa oppia asioita lyhyehkössä ajassa. Muista, että voit kysyä mitä tahansa opiskelu-, luku- tai vastaustekniikkaan liittyvää asiaa Moodlen keskustelupalstalta tai vaikka omalta tutorilta. Muista myös rentoutua ja levähtää ennen kevään suurta rutistusta.

Essi

Koronavirus-tilanteen aiheuttamat muutokset valintakokeeseen

Muutama päivä sitten Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI tiedotti muutoksista tämän kevään yliopistojen valintakokeisiin. Tämä tarkoittaa muutoksia myös oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeeseen. Oikeustieteellisen yhteisvalinnan valintakokeen ensimmäinen vaihe tullaan järjestämään sähköisesti. Oikeustieteellisen yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tulevat pysymään ennallaan.

Lisätietoja sähköisen kokeen järjestämisestä sekä valintamenettelyn toisesta vaiheesta tulee tämän kuun viimeiseen päivään mennessä.

Tämä poikkeuksellinen tilanne herättää varmasti huolta tämän kevään hakijoissa. Valintakoekirjojen suunniteltu julkaisu häämöttää jo, eikä täyttä tietoa tämän kevään valintakokeesta vielä ole. Tässä tilanteessa kannattaa muistaa kaikkien hakijoiden olevan samassa tilanteessa. Tämän kevään poikkeuksellinen valintakoe tulee olemaan samanlainen jokaiselle hakijalle ja valintamenettely tulee kohtelemaan jokaista valintakoekiintiössä olevaa hakijaa samalla tavalla. Tilanne on jokaiselle hakijalle uusi riippumatta siitä, monettako kertaa on tänä keväänä hakemassa.

Jos stressitasot lähtivät rajuun nousuun, kun sähköisenä järjestettävästä valintakokeen ensimmäisestä vaiheesta tiedotettiin, kannattaa luku-urakkaan ja valintakokeeseen valmistautumista jatkaa samoin kuin tähänkin asti. Nämä lisätietojen julkaisua sekä suunnitellun valintakoemateriaalin julkaisua edeltävät päivät kannattaa käyttää vielä rentoutumiseen ja luku-urakkaan henkisesti valmistautumiseen. Nyt ei ole aika stressata valintakokeen muutoksista, vaan aika rauhoittua ja katsoa luottavaisin mielin eteenpäin.

Oikeustieteellisen valintakokeeseen valmistautuminen on jo normaalioloissakin haastava ja hakijan sinnikkyyttä koetteleva prosessi. Judica-valmennuksen pyrkimys tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on tarjota hakijalle samaa tukea ja opastusta valintakokeeseen valmistautumisessa, kuin normaalioloissakin. Valmennuksella on valmiudet muokata materiaalipakettiin kuuluvia materiaaleja siten, että niissä huomioidaan sähköisen valintakokeen luonne. Tiedotamme lisää sähköisen kokeen huomioimisesta materiaaleissamme, kun lisätietoa valintamenettelystä julkaistaan.

Marika ja Petra Valmennuskurssivastaavat

Ei niin perinteinen pääsykoetarina

Moro! Mun nimi on Saara ja oon kolmannen vuoden oikkari. Tiesin haluavani oikikseen jo yläasteella ja oikis oli näin ollen tähtäimessä myös koko lukion ajan. Hain oikikseen ensimmäisen kerran abikeväänä ja pääsin tuolloin myös sisään. Mun lukuprosessi ei kuitenkaan oo se kaikkein perinteisin. En lukenu koko kuuden viikon luku-urakan aikana varmaan kertaakaan kymmentä tuntia päivässä enkä myöskään käyny lukemassa kirjastolla. Työskentelin myös noin puolet lukuajasta osa-aikaisesti silloisessa kesätyöpaikassani. Tää kirjoitus on niille, joille 12 tunnin lukeminen päivässä ei ole se omin tapa toimia.

Sillä ei ole väliä paljonko luet, vaan sillä paljonko opit. Tää on juuri se syy, miksi en itse käyttänyt ollenkaan aikaan perustuvia lukutavoitteita. Keväällä 2017 lukuaikaa oikikseen oli noin kuusi viikkoa ja materiaalia hieman reilut 300 sivua. Kirjat saatuani tein lukusuunnitelman sen pohjalta, montako kertaa halusin lukea kirjat kokonaan läpi. Tämän jälkeen laskin, kuinka monta sivua päivässä tulisi lukea, jotta ehdin käymään kaikki kolme kirjaa läpi esimerkiksi yhden viikon aikana. Muistelisin, että keskimääräiseksi sivumääräksi päivässä tuli noin 60 sivua. Joskus sen läpikahlaamiseen meni aikaa kuusi tuntia, joskus kolme. Joskus jaksoi myös enemmän, kun oli ensin ajatellut. Tässä on hyvä muistaa, että tekee mieluummin hieman liian löysän lukusuunnitelman kuin liian kunnianhimoisen. Oman suunnitelman edelle pääseminen saattaa antaa lisäbuustia, mutta toisaalta jos ei jaksakaan ylimääräistä, tietää, että jo luettu määrä riittää aikataulussa pysymiseen.

Työskentelin lukuaikana osa-aikaisesti työpaikassa, jossa olin ollut aiemminkin. Työnantaja oli siis entuudestaan tuttu ja hänen kanssaan oli helppo sopia joustavat työajat, mikä mahdollisti lukuprosessin sujuvuuden. Joinakin päivinä saatoin työskennellä aamupäivän ja sitten mennä kotiin lukemaan iltapäiväksi ja joskus toisin päin. Työskentely auttoi minun kohdallani hyvin rytmittämään lukemista ja teki äärettömän hyvää, kun ajatukset sai välillä ihan muualle. Lopetin työt noin lukuajan puolivälissä, minkä jälkeen keskityin pelkästään lukemiseen. Päivittäinen lukuaika pidentyi ehkä hieman, muttei kuitenkaan sellaisiin mittoihin, kuin mitä usein oikikseen hakevilta kuulee.

Mulle myöskään pelkkä lukeminen ei tuntunut oikealta eikä toimivalta tavalta oppia. Tein materiaalista paljon erilaisia muistiinpanoja, kuten miellekarttoja, kuvioita, piirrustuksia ja ensi alkuun myös perinteisiä ranskalaisia viivoja. Kirjoitin myös asiasanalistoja, joihin kirjojen läpi kahlaamisen jälkeen palasin ja muistelin, mitä kaikkea kyseiseen asiasanaan liittyy. Lisäksi perinteisten käsitekorttien sijaan käytin Quizlet-palvelua, jossa oli helppo harjoitella eri käsitteitä ja pykäliä erilaisten pelien avulla.

Ennen kaikkea haluan muistuttaa teitä kaikkia tällä kirjoituksella siitä, että jokainen lukupäivä ei tule olemaan samanlainen. Joskus lukeminen sujuu ja joskus ei. Tää on asia, joka on syytä tiedostaa ja joka on hyvä pitää mielessä koko prosessin aikana. Tauot, vapaapäivät tai lyhyemmät lukupäivät on täysin sallittuja. Vaikka kaikki sun ympärillä sanois lukevansa kymmenen tai kaksitoista tuntia päivässä, se ei tarkoita, että sunkin pitäisi. Joillekin se sopii, joillekin ei. Tärkeintä on, että löytää just sen tavan, jolla ite oppii parhaiten. Pahinta, mitä itselleen voi luku-urakan aikana tehdä, on verrata itseään liikaa muihin. Oo siis sellainen kuin olet, myös silloin, kun valmistaudut pääsykokeeseen.

– Saara, 3. vuoden opiskelija

Ekalla oikikseen?

Moi! Olen Suvi ja toisen vuoden oikeustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Lukion jälkeen pidin välivuoden, koska en päässyt opiskelemaan alaa, jonne silloin yhteishaussa hain. Välivuoden aikana suunnitelmani koulutusalan suhteen kuitenkin muuttuivat ja päätinkin pyrkiä oikikseen. Onnekseni ekalla yrityksellä tärppäsi ja sain opiskelupaikan täältä Joensuusta. Pääsykoekevään tunnelmat ovat vielä sen verran tuoreessa muistissa, että toivon voivani auttaa näillä vinkeillä erityisesti jotakuta ensimmäistä kertaa oikikseen hakevaa!

Ensinnäkin mielestäni varsinkin ensimmäistä kertaa hakevan kannattaa huomioida oikeudellisen tekstin erityispiirteet, sillä pääsykoekirjat sisältävät oikeudellista tekstiä, jollaista et välttämättä ole ennen opiskellut. Lakitekstiä ja sen tulkintaa avataan pääsykoekirjoissa lain esitöiden tai ennakkopäätösten avulla. Pääsykoekirjojen tekstin kielelliset ilmaisut saattavat alkuun vaikuttaa kankeilta ja lauseet voivat olla pitkiä. Kirjojen sisältö voikin tuntua vieraalta ja hankalalta aluksi jo pelkästään sen takia, ettei ehkä ole aiemmin työstänyt sellaista tekstiä. Omasta mielestäni esimerkiksi suorittamani lukion yhteiskuntaopin lakitiedon kurssi ei juuri auttanut pääsykoekirjojen tekstin hahmottamisessa. Neuvoni tähän haasteeseen onkin, ettei kannata lannistua kirjojen epäselvyydestä. Pyri löytämään keinoja, jotka auttavat sinua jo lukemisen alusta alkaen ymmärtämään tekstin sisältöä. Kokeile esimerkiksi merkitä tekstin erilaisia osia eri väreillä; vaikkapa käsitteiden selitykset punaisella ja lait vihreällä. Pitkiä lauseita kannattaa yrittää katkaista lyhyemmiksi osiksi ja näin pureskella niitä pienemmissä pätkissä. Muista myös, että valmennuskurssin väki auttaa sinua mielellään lukutekniikkaan liittyvissä haasteissa.

Toiseksi ensimmäistä kertaa luku-urakkaan ryhtyvän on hyvä jo etukäteen ajatella, miten tulee lukuajan aikataulullisesti järjestämään, koska ekaa kertaa hakevalla ei välttämättä ole tällaisesta tiiviistä prosessista aiempaa kokemusta. Lukuaika (29 päivää) on lyhyt ja suosittelenkin käyttämään tuon ajan tehokkaasti. Pohdi siis jo aikaisemmin onko sinulla lukuaikana muita aikaa vieviä tehtäviä, kuten töitä tai harrastuksia, joihin sinun on varattava oma aikansa. Kaiken ”ylimääräisen” kehotan karsimaan kalenterista tuolta ajanjaksolta. Muista aikataulussasi kuitenkin esimerkiksi levon ja liikunnan vaikutukset uneen, palautumiseen ja oppimiseen. Tasapainota siis opiskeluun ja muihin aktiviteetteihin käyttämäsi aika parhaaksi katsomallasi tavalla. Mieti myös millainen oppija olet? Siinä missä joku voi opiskella useammankin tunnin putkeen päivässä, on toisella oppiminen tehokkainta lyhyemmissä jaksoissa. Entä mihin aikaan päivästä keskittymiskykysi on parhaimmillaan? Vallitsevan poikkeustilan takia kirjastolla opiskelemaan tottuneiden on myös mietittävä tälle keväälle jokin muu lukupaikka. Muun muassa tällaisia seikkoja on hyvä miettiä jo etukäteen, jotta pääsykokeeseen valmistautuminen tulee tehtyä tehokkaasti sen jälkeen kun kirjat viimein ilmestyvät. Hyödynnä aikataulun laatimisessa lukusuunnitelmapohjaa, jonka voit ladata Judica-valmennuksen sivuilta.

Kolmanneksi älä anna käsityksen ekalla kerralla sisäänpääsyn vaikeudesta lannistaa tahtoasi. Unohda siis itsesi vertailu muihin hakijoihin ja heitä mielestäsi mahdolliset kuulemasi ”harva oikikseen ekalla pääsee” -tyyppiset kommentit. Joka vuosi opiskelupaikan saa joukko niin kokeeneempia kuin esikertaakin hakeneita. Huolellisella ja sinnikkäällä työllä kuka tahansa voi saavuttaa unelmiensa opiskelupaikan!

Tartutpa pääsykoekirjoihin tänä keväänä kuinka monennetta kertaa tahansa, toivotan sinulle paljon tsemppiä koitokseen!

Suvi Arvela

Aikataulutuksen tärkeys

Moikka!

Mun nimi on Annika Härkki ja olen kolmannen vuoden oikkari. Tässä tekstissä tulen juttelemaan aikatauluttamisesta pääsykoeurakana aikana. Itse pääsin oikikseen kolmannella hakukerralla ja olin myös valmennuskursseilla luku-urakan aikana. Olen melko järjestelmällinen ihminen, joten on sanomattakin selvää, että hyödynsin kalenteriani ahkerasti, jotta saan opiskeluhetket ja muun elämän aikataulutettua sopivasti pääsykoekevään aikana.

Aikatauluttamisen ensimmäinen askel on miettiä, mitä kaikkea elämässäsi on lukuprosessin aikana. Onko sinulla tarkoitus tehdä töitä, huolehtia perheestäsi, pitää kiinni harrastuksistasi tai kuuluuko elämääsi jotain muuta, joka tulee viemään aikaasi lukuprosessin rinnalla? Mieti myös, mitkä aikaa vievät asiat ovat välttämättömiä. Suosittelen nostamaan opiskelun pääsykoekeväänä prioriteetiksi, koska lyhyen lukuajan vuoksi aika kannattaa käyttää tehokkaasti.

Seuraavaksi tee lukusuunnitelma, johon merkkaat opiskeluajat sekä opiskelun ulkopuolelle jäävän ajan. Opiskeluajan sisälle voi myös kirjata eri hetket tietyille opiskelutyyleille, esimerkiksi omat ajat muistiinpanojen tekemiselle, harjoitustehtävien teolle ja kertaamiselle. Laita ylös kaikki pakolliset menot, jotta pystyt suunnittelemaan opiskelun niiden ympärille. Judica -valmennuksen nettisivuilta voit tulostaa lukusuunnitelmapohjan, johon on helppo merkitä päivien aikataulut. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Vaikka lukeminen kannattaa nostaa pääsykoekevään aikana prioriteetiksi, aikaa kyllä jää myös muulle elämälle.

Viimeisimmän pääsykoekevääni aikana aloitin lukemisen aina aamulla ja tehokasta lukuaikaa päiviini kertyi yleensä kuusi tuntia. Pidin tunnin tai parin välein sopivan mittaisia taukoja, jotta jaksoin opiskella laadukkaasti. Kävin lähes joka ilta urheilemassa, koska koin, että se tuo hyvää vastapainoa ahkeralle opiskelulle. Suosin rennompia urheilumuotoja, esimerkiksi joogaa. Kävelin myös paljon. Valmennuskurssien luennoille kesti kävellä 45 minuuttia ja happihyppely toi sopivan tauon luentojen sekä itsenäisen opiskelun välille. Vaikka päiväni olivat koko pääsykoeurakan aikana lähes samanlaisia, toi lukusuunnitelma ja aikatauluttaminen itselleni tietynlaista mielenrauhaa. Tiesin, että suunnitelman noudattaminen takaisi minulle sen, että ehdin paneutua koko pääsykoealueeseen riittävästi luku-urakan aikana.

Lukusuunnitelmaa täyttäessä kannattaa miettiä, miten saat suunnitelmastasi realistisen. Liian pitkät lukupäivät tai liian korkeat tavoitteet saattavat syödä motivaatiotasi. Muista, että laatu korvaa määrän ja aivot tarvitsevat palautumista oppiakseen. Lukuaika pääsykokeisiin on melko lyhyt ja kuukauden ahkera uurastus varmasti palkitaan. Pänttääminen saattaa alkaa tuntua raskaalta, mutta yksi kuukausi elämästäsi on lyhyt aika ja sen suorittaminen kunnialla voi antaa loppu elämälläsi aivan uuden suunnan. Vannon sinulle – se kannattaa!

Hurjasti tsemppiä pääsykoekevääseen! Usko itseesi, se vie sinut vielä pitkälle!

Oikkarin päivä x 3

Ensimmäisen vuoden opiskelija Mia ja kolmannen vuoden opiskelija Johanna kertovat tyypillisistä päivistään oikkarina Itä-Suomen yliopistossa. Yleisesti ottaen päivät kuitenkin vaihtelevat paljon, sillä luentoja ei ole edes joka viikko, jolloin on opiskeltava itsenäisesti. Opiskelu sujuu usein helpommin, kun arjessa on jokin rytmi. Arki ei ole kuitenkaan pelkkää kirjan ääressä istumista, aikaa jää myös muuhunkin. Tässä vähän esimakua siitä, mitä opiskelu oikeustieteellisessä voi olla.

1. vuosikurssi, Mian päivä

Ensimmäisen opiskelijasyksyn aikana tuli huomattua, että pänttääminen ei lopu pääsykokeisiin. Voin luvata, että lukemista riittää myös oikiksessa, mutta ei se silti ole mitään verrattuna pääsykoeurakkaan, kovin urakka on itse sisäänpääsy.

Itä-Suomen yliopistossa saa oikeustieteen opintoja suorittaa haluamaansa tahtia, mutta ainakin itse olen mennyt annetun aikataulun mukaisesti, sillä se on sopinut omaan rytmiini hyvin. Yleensä kurssit menevät vähän limittäin: uuden kurssin luennot alkavat, kun edellisen kurssin tentti lähenee. Tämä on yleensä toimiva rytmi, jollei ole jättänyt tenttiin lukemista viimeiselle viikolle (myönnetään).

Valtioneuvoston antaman linjauksen mukaisesti yliopistomme kampukset on nyt suljettu, jonka vuoksi myös arkeni eroaa hieman normaalista. Kevään luennot ja tentit on kokonaan siirretty suoritettavaksi etäyhteyksillä. Tämähän ei sinänsä ole poikkeavaa, sillä osassa kursseista on käytössä sähköisesti tehtävä tentti sekä osaa luennoista tallennetaan verkkoon myöhemmin katsottavaksi.

Itselleni tyypillisin paikka opiskella on yliopiston kirjasto, koska siellä keskittymiseni ei häiriinny. Opintojemme ollessa hyvin itsenäisiä minulle on tärkeää ylläpitää sosiaalisia kontakteja, minkä vuoksi luemme usein yhdessä kirjastossa ja ruokailemme kampuksen opiskelijaravintoloissa. Vallitsevan tilanteen myötä on toistaiseksi sopeuduttava erilaiseen arkeen ja ympäristöön.

9.00

Aloitin päiväni aamupuurolla ja reippaalla kävelylenkillä. Kirjaston ollessa suljettuna opiskelen toistaiseksi kotoa käsin. Kävelyltä palattuani laitoin kahvin porisemaan ja kertasin edellisen päivän luennolla tekemäni muistiinpanot.

12.00

Liityin perhe- ja jäämistöoikeuden kurssin Skype-luennolle. Etäyhteyksissä esiintyi hieman teknisiä ongelmia, joten luin kurssimateriaalia ja söin lounaan odotellessani. Kun teknisistä ongelmista oli selvitty, pääsimme aloittamaan luennon. Kurssiemme luennot ovat yleensä vapaaehtoisia, mutta itse pyrin niillä käymään, sillä luentojen kuuntelu tukee omaa oppimistani.

16.00

Luento loppui ja pidin lyhyen tauon, jonka jälkeen jatkoin vielä kurssimateriaalin lukemista ja kertasin luennolla tekemiäni muistiinpanoja.

18.00

Opiskelut päätettyäni oli aika siirtyä muihin puuhiin. Iltani vietin rentoutuessa ja tehden ruokaa yhdessä kaverini kanssa.

3. vuosikurssi, Johanna

Päivä 1

7.00

Herätys

8.00

Seuraavaksi suuntasin töihin. Työskentelen osa-aikaisena traineena paikallisessa asianajotoimistossa. Olen päässyt tekemään monipuolisesti tehtäviä oikeudellisen tiedonhankinnan ja asiakirjojen luonnostelun parissa. Tänään työpäivän pituus on 4 tuntia. Töiden sovittaminen opintoihin on usein helppoa, sillä vain harvalla kurssilla on läsnäolopakkoa. Lisäksi työpäivän jälkeen ehtii vielä hyvin paneutua kouluhommiin.

12.30

Lounas yliopistolla. Syön yliopistolla lähes joka päivä. Opiskelijahintainen lounas maksaa alle 2 euroa ja ruoka on todella monipuolista. Oma arki helpottuu huomattavasti ja samalla näkee myös kavereita lounastreffien merkeissä

13.00

Opiskelen tällä hetkellä kolmatta vuotta ja työn alla on notaaritutkielman lisäksi englannin kurssi ja pari oikiksen kurssia. Tänään vuorossa on yhtiöoikeuden tenttiin lukemista. Teen lukiessani yleensä muistiinpanoja käsin tai koneella tehostamaan oppimista. Tykkään myös käydä luennoilla aina kun se on mahdollista. Opetus Itä-Suomen yliopistossa on laadukasta ja professorit ja opettajat helposti lähestyttäviä.

16.30

Käyn pikaisesti kotona syömässä, minkä jälkeen suuntaan kohti korkeakoululiikuntapalveluiden tarjoamaa jumppatuntia. Yleensä lopetan opiskelut klo 16-17 riippuen siitä, miten paljon sillä hetkellä on tekemistä.

Päivä 2

7.00

Herätys. Vaikka minulla ei olisi pakollisia luentoja, pyrin silti heräämään ajoissa. Opiskelen tehokkaammin aamupäivällä, joten suuntaan kirjastolle mahdollisimman aikaisin.

8.30

Aloitan päivän lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä muistiinpanoja notaaritutkielmaani varten.

12.00

Lounas yliopistolla

12.30

Opiskelu jatkuu. Iltapäivällä käytän aikaa englannin kurssin ennakkotehtävien tekemiseen. Oikeustieteen opintoihin kuuluu muutama pakollinen kielten kurssi. Sen lisäksi lue vielä hetken aikaa yhtiöoikeuden tenttiin. Tentteihin lukemisen voi itse aikatauluttaa vapaasti. Lisäksi jotakin kursseja suoritetaan tehtävillä tai oppimispäiväkirjalla.

14.30

Salille. Yliopiston kampukselta löytyy pieni kuntosali, jonne menen hetkeksi treenaamaan. Liikunta auttaa jaksamaan ja virkistää mukavasti mieltä.

16.00

Kun pääsen salilta kotiin, saatan vielä hetken aikaa tehdä jotain pieniä koulutehtäviä, esimerkiksi kerrata englannin sanoja tai valmistella muita hommia. Opiskelen vain harvoin iltaisin enää kuuden jälkeen, ellei seuraavana päivänä ole tentti tai muu deadline. Päivän aikana minulla saattaa olla myös luentoja tai seminaareja, joskus useampi viikossa, joskus taas ei yhtään.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen!

– Mia ja Johanna

Perheellisenä aikuisena oikikseen

Siinä vaipanvaihdon lomassa se ajatus alkoi kehittyä. Ensin vaivihkaa, mutta lopulta niin vahvana, että kirjat oli tilattava. Ilmoitin miehelleni, että kun kahden pienen lapsen kanssa aikaa jäi arjessa niin paljon ylimääräistä (juu, sarkasmia), ehkä voisin vielä kokeilla opiskelua. Kun sain tämän mullistavan idean perhevapaalla ollessani pyrkiä uudelleen opiskelemaan, olin 39-vuotias 3-vuotiaan tytön ja 7 kk vanhan pojan äiti.

Olin viimeiset 3 vuotta ollut perhevapailla enemmän kuin työelämässä, mutta ennen sitä jo yli 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Ehkä tämä elämä työmaailman ulkopuolella sai miettimään, että mitä haluan tehdä loppu-urani ajan. Nykyisessä
työssänikin olin tekemisessä lakien ja pykälien kanssa, mutta mikäli haluaisin uppoutua syvemmälle oikeuden maailmaan, olisi edessä pakostakin pyrkiminen oikikseen.

Taustallani on jo useita vuosia sitten suoritettu HTM-tutkinto silloisessa Joensuun yliopistossa, pääaineena hallinto-oikeus. Voisi kuvitella, että oikeudellisen tekstin lukeminen kävisi silmänräpäyksessä ja sisäistäisin aiheen kuin aiheen tuosta vain. Aikaisempaan oli kuitenkin tullut monia muutoksia. Ensimmäisenä tietenkin perheen perustaminen. Vauvaelämän aiheuttama yövalvominen ja jatkuva väsymys vaivasi. Asioiden sisäistäminen ei tuntunut helpolta ja ajatus lukemisesta tuntui todella raskaalta. Lisäksi uutena oli tullut myös valintamenettelyn muuttuminen. En ollut ensikertalaishakija, milloin sisäänpääseminen oli aikaisempaa vaikeampaa. Pieni negatiivinen ääni päässäni sanoi, että tämä on mahdoton urakka ja turha edes yrittää. Kuinka voisin pärjätä nuorien, juuri ylioppilaaksi päässeiden keskellä. Heillä oli kaikki aika maailmassa keskittyä vain
tähän urakkaan.

Tuo ääni alkoi olla jo todella ärsyttävä ja päätin vaientaa sen. Tiesin, että olin hankkinut kokemusta niin työelämässä kuin ihan normaalissa elämässä ja sen, että tästä kokemuksesta on hyötyä. Vaikka omaan työhöni ei olisi liittynyt pykälien pyörittelyä, jo ihan arkipäiväisissä asioissa joutuu perehtymään eri lakeihin ja yhteiskunnan toimimiseen. Esimerkkeinä mainittakoon työsopimukset, työturvallisuus, terveydenhuolto, Kelan etuudet, avioliitto, perhe- ja perintöasiat, lasten varhaiskasvatus, sosiaalihuolto, vakuutukset ja vahingonkorvaukset, lainat, tilit, arvopaperit, kiinteistöt, sopimukset, kuluttajansuoja ja rikosoikeus. Kaikki tämä antoi uskoa siihen, että minulla on yhtä hyvät mahdollisuudet kuin muillakin. Ymmärsin, että minun tulee mahdollisuuksien mukaan verrata lukemaani siihen, mitä jo tiedän ja peilata sitä omaan elämään. On helpompi sisäistää asioita, kun tietää mihin sitä tietoa tarvitsee.

Mistä sitten voi saada sitä lukuaikaa, kun työnteko ja perhe-elämäkin pitäisi hoitaa? Se on paljon hakijasta itsestään kiinni. Aiemmin lukuaika oli noin kaksi kuukautta, nykyisin sitä on noin kuukausi (27.4.-26.5.). On toki parempi, jos pystyy järjestämään tuon lukuajan niin vapaaksi kuin mahdollista. Lomien tai muiden vapaiden pitäminen tässä kohdassa voi olla hyvä idea, varsinkin luku-urakan loppuvaiheessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, mieti, voisiko joku auttaa sinua esimerkiksi huolehtimalla lapsista, jotta töiden jälkeen voisit uppoutua kirjoihin. Itse luin iltapäivisin ja iltaisin lapsien nukkuessa. Lisäksi sain apua äidiltäni; hänen vahtiessaan lapsia sain rauhassa keskittyä kirjoihin. Minulle eduksi oli se, että pienen lapsen kanssa olin jo muutenkin tottunut siihen, että muuta elämää ei juuri siihen aikaan ollut. Tällainenkin uhraus voi olla paikallaan, jotta pääsykoe ei pääse yllättämään.

Joka tapauksessa muistakaa se, että vaikka lukuaikaa ei ole 24/7 koko urakan ajan, se ei ole este oikikseen pyrkimiselle. Itsellänikin oli välissä vapaapäiviä, kun lapset vaativat huomion tai jos edellinen yö oli mennyt vain hetken unilla. Kyse on siitä, miten opiskelet. Voit lukea koko kuukauden kaiken aikaa, mutta jos et sisäistä sitä mitä luet, voi hyöty jäädä pienemmäksi kuin vähäisemmällä lukemisella. Minulle ei ollut mitenkään mahdollista lukea koko päivää ja täällä olen, oikiksessa opiskelemassa.

Mitä tehdä ennen kuin valintakoekirjat julkaistaan? Mieti ja muistele mikä oli se tapa, jolla opit parhaiten. Onko se ääneen lukeminen? Hahmotatko paremmin kirjoittamalla ja tekemällä erilaisia kaavioita tms.? Miten opit eri termit ja käsitteet parhaiten? Tai listat? Opitko parhaiten kuuntelemalla ja/tai keskustelemalla? Minä hahmotan kirjoittamalla ja kuuntelemalla. Samalla kun luin, kirjoitin ylös lukemaani. Yhdistelin otsikon alle ranskalaisilla viivoilla ko. asian pääkohdat.

Monet ovat varmasti suositelleet valmennuskurssia ja niin teen minäkin. Varsinkin ensikertalaisten on tärkeää oppia oikea vastaustekniikka, ja sen oppii parhaiten valmennuskurssilla. Myös näiden valintakokeen ensimmäisen osan ns. leikkurina toimivien monivalintakysymysten harjoittelu on hyödyllistä. Tässä vinkki: jos et ole AIVAN varma oikeasta vastauksesta, vastaa ”ei vastausta”. Yksikin väärä vastaus voi vaikuttaa pisteisiin uskomattoman paljon. Voi olla siis parempi ottaa 0 pistettä kuin miinuksia. Myös muut valmennuskurssien harjoitustehtävät antavat suuntaa sille, mitä pitäisi vielä kerrata.

Jokaisella teistä on jo pohjatieto olemassa, nyt siihen päälle rakennetaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Valintakoemuutoksista on valitettu paljon, minusta ne eivät kaikki ole kuitenkaan huonoja. Itse olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että pelkästä ulkoa opettelusta pitäisi siirtyä siihen, että testataan sitä, että kuka osaa soveltaa annettuja tietoja annettuun tapaukseen. Nyt tällainen osuus on aineistotehtävissä. Aineistotehtävien materiaali ei välttämättä millään tavalla liity valintakoekirjallisuuteen, vaan sillä testataan kykyä lukea ja soveltaa oikeudellista tekstiä. Tässä korvaamattomana apuna on elämänkokemus. Muistakaa, että jopa ns. maalaisjärjestä voi olla apua.

Jos haluat oikikseen, tee päätös hakemisesta. Luku-urakka on rankka, mutta kun saat ilmoituksen siitä, että sinut on hyväksytty opiskelijaksi, et enää muista koko luku-urakan rankkuutta. Olen tänä vuonna täyttänyt 40 vuotta ja hyvä esimerkki siitä, että ikä tai perhe ei ole este opiskelulle. Ensi lukuvuonna liitän tähän yhtälöön vielä työelämän, mutta etäopintomahdollisuuksien ollessa Itä-Suomen yliopistossa huikeat, ei tämäkään tule olemaan mahdotonta.

Usko itseesi, lue ajatuksella ja muista, että joku sinne oikikseen sisään pääsee. Tällä
kertaa se olet juuri sinä.

Terveisin,
Minna, ensimmäisen vuoden opiskelija

Vuoden odotetuin juhla

Heippa! Olen Venla-Mari Leppäniemi ja opiskelen Itä-Suomen yliopistossa toista vuotta. Toimin tänä vuonna Judica ry:nhallituksessa sihteerinä ja vuosijuhlavastaavana.

Tämä on minulle tosi jännittävä päivä, sillä tänään vietetään Judica ry:n kuudensia vuosijuhlia eli tutummin vujuja. Näiden kekkereiden suunnitteluun on kulunut koko kevät ja hieman viime vuottakin. Itse vuosijuhlien lisäksi Judicassa vietetään vuosijuhlaviikkoa erilaisten hauskojen tapahtumien merkeissä maanantaista sunnuntaihin. Tällä viikolla olemme käyneet mm. yksityisessä elokuvanäytöksessä ja drinkkikoulussa. Lisäksi eilen perinteisillä vujusitseillä pääsimme jo fiilistelemään vuosijuhlia James Bond -teeman siivittämänä. Huomenna juhlan jälkeen on luvassa vielä legendaarinen silliaamiainen, joka monelle onkin vujuviikon pääpäivä. Vaikka itse vuosijuhlat ovat ainejärjestömme arvokkain vuosittainen juhla, silliksellä meininki on aivan toisluokkaista, kun tarjolla on yllin kyllin ruokaa ja juomaa.

Mielestäni parasta Judican vuosijuhlissa on se, että teemme kaikkemme, jotta kaikki halukkaat pääsisivät mukaan juhlimaan. Judicassa ei ole esimerkiksi rajoitettu ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tai avecien ilmoittautumista. Suhteellisen pieni ainejärjestö on tässä tavoitteessa todella suureksi eduksi. Myös kaikki vuosijuhlaviikon tapahtumat ovat avoimia kaikille jäsenille, eli ei tarvitse osallistua vujuille päästäkseen esimerkiksi vujusitseille. Olen myös aivan ihastunut koko vuosijuhlakonseptiin, sillä ennen opintojeni aloittamista en tiennyt tällaisia juhlia järjestettävän yliopistossa. Vuosijuhlat ovat täydellinen tilaisuus pukeutua hienosti, laittaa hiukset kauniisti ja pitää hauskaa ystävien kanssa.

Syy, miksi halusin ainejärjestömme hallitukseen olikin päästä järjestämään hienoja vuosijuhlia. Olen saanut tehdä tätä todella
upean toimikunnan kanssa, ja muu hallitus on tietenkin ollut myös suurena apuna. Jos hallitushommat eivät innosta, toimikuntatoiminta on todella hyvä tapa päästä mukaan ainejärjestön toimintaan! Mahdollisuuksia on meillä Judicassa monenlaisia, ja yksi niistä onkin olla mukana järjestämässä suurimpia ja hienoimpia juhlia.

Jos vielä mietit, olisiko oikeustieteellinen sinulle oikea opiskelupaikka, niin voin ainakin vakuuttaa, että täällä
Joensuussa osataan pitää opiskelun lisäksi myös hauskaa. Jos taas valmistaudut jo ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeeseen
lukemiseen, toivotan sinulle hurjasti onnea ja tsemppiä! Toivottavasti tavataan ensi syksynä.